Suuri ongelma Savonlinnassa matkailijoille on kohteiden saavutettavuus (lisään lähteen myös).
Samalla kun tällaista tukea myönnettäisiin, olisi huolehdittava, että laiva pysähtyy jatkossa Linnasaaren kansallispuiston kohdalla mennen tullen. Lipun tulisi olla kohtuuhintainen ja tämä toisi merkittävän edun koko Savonlinnan seudun matkailulle.
Kuntavaalien jälkeen olen huomannut monen asian kasautuneen ja kasan purkua ei ole helpottanut pääsiäisestä vaivannut sitkeän puoleinen flunssa. Vapun kunniaksi kävin kuitenkin katsomassa Savonlinnan teknisen lautakunnan pitkään valmistellun päätöksen kaupungin metsästrategiasta.
Asia on tärkeä Savonlinnalle ja siksi olen harmissani seurannut ontuen vuodesta toiseen taapertavaa metsästrategian päättämistä. Huoli sekä valmistelun laadullisesta että määrällisestä riittävyydestä on tullut korviini monesta suunnasta.
En nyt ota kantaa päätöksen sisältöön sillä aikani ei yksinkertaisesti siihen riitä.
Kaupungin päätöksenteon tulee pohjautua lakiin ja jos näyttää siltä, että niin ei ole tapahtunut, on kuntalaisilla oikeus valittaa päätöksen laillisuudesta. Olen toisinaan joutunut kysymään ohjetta oman ymmärtämyksen loppuessa ja kaupungilta sekä muilta asiantuntijoilta olenkin sitä saanut. Mielestäni asia on äärimmäisen tärkeä, jos kaupunki ei tee laillisia päätöksiä myös pienissä asioissa, katoaa siltä uskottavuus kokonaan.
Miltä osin katson päätöksen virheelliseksi?
Katson, että päätös on virheellinen, koska päätökseen liitetty muutoksenhakukielto on virheellinen. Muutoksenhakuohje tulee antaa uudelleen ja valitusosoitus tulee korjata. Jos valitusosoitusta ei ole annettu tai päätöksessä on virheellisesti ilmoitettu, ettei siihen saa hakea muutosta valittamalla, viranomaisen on annettava uusi lainmukainen valitusosoitus.
Päätökseen on liitetty muutoksenhakukielto, johon on copy-pastettu kaikki mahdolliset muutoksenhakukiellon perusteet ilman täsmennystä siitä, mihin näistä viitataan. Koska päätös ei ilmeisemminkään liity virka- tai työehtosopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen tai etuosto-oikeuteen eikä koske oppilaan arviointia jäljelle jää väite, jonka mukaan kyseessä on päätös, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Näkemykseni mukaan kuitenkin kysessä on kunnan viranomaisen lopullinen kannanotto, kyse ei ole valmistelusta tai täytäntöönpanosta. Sen sijaan kyseistä päätöstä on edeltänyt valmistelua ja siitä seuraa täytäntöönpanoa.
On vaikea sanoa, miksi valitusosoitus on haluttu estää, en usko että kukaan olisi lähtenyt valittamaan päätöksestä ja se olisi saanut nopeammin lain voiman. En oikeastaan keksi muuta syytä kuin kiireen, asiaa ei haluttu siirtää seuraavalle valtuustokaudelle. Oletan, että nykyinen lautakunta ehtii vielä korjaamaan tämän virheensä, ellen minä ole erehtynyt asiassa, mikä on hyvin mahdollista sekin.
Yleensä ottaen kiireessä tehdyt päätökset saattavat kostautua ja oikomalla saavutettu lopputulos voi olla hitaampi ja hatarampi kuin huolellisesti tehty. Siksi toivon, että Savonlinnan kevät tuo meille mukanaan parempaa byrokratiaa.
Saimaannorpan suojelu on yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoista. Kun aktiivista suojelua aloitettiin 80-luvulla, ei ennuste ollut kovin hyvä. Vaikka norpan metsästys kiellettiin 1955, etenkin Saimaan suuret elohopeapitoisuudet 1960- ja 1970-luvuilla vaikuttivat heikentävästi norppien lisääntymiseen. Saimaa oli paikoin niin huonossa kunnossa, ettei siinä pystynyt uimaan.
Yhtä lajia ei voi suojella ilman, että suojelee sen elinympäristöä ja muita siellä eläviä lajeja. Norppa on sateenvarjolaji. Sateenvarjolaji on laji, jonka suojeleminen on tärkeää muiden lajien kannalta. Lajin suojeleminen turvaa myös muiden saman ympäristön lajien säilymistä, ja sateenvarjolajin häviäminen taas vaikuttaisi negatiivisesti muihin lajeihin.
Saimaannorpan sateenvarjon alle on päässyt myös ihminen ja suojelu on tuottanut monia hyviä asioita, joista merkittävimpänä:
nykypäivänä Saimaan vettä pystyy jopa juomaan, Saimaan virkistysarvo on suuri
Saimaassa on vahvat kalakannat (kaupallinen kalansaalis on 3,3 miljoonaa euroa).
Nämä ovat kiistatta asioita, joista ihminen hyötyy. Suojelulla on aina paremmat mahdollisuudet onnistua, kun paikalliset ihmiset näkevät suojelun merkityksellisenä ja suhtautuvat myönteisesti suojelun kohteena olevaan lajiin.
Vaikka norppa on antanut meille paljon, ajattelen, että se voi antaa Savonlinnalle vielä enemmän.
Norppapääkaupunki Savonlinnassa saimaannorppamatkailu erityisesti pidentää kesäsesonkia alkupäästä.
Talvella voitaisiin saada myös turisteja saimaannorpan apukinoskolauksiin.
Norppa voi ottaa koko Savonlinnan sateenvarjonsa ja brändinsä alle ja antaa lisäarvoa koko kaupungille. Tähän tarvitsemme yhteisen köyden vetoa koko kaupungilta.
Savonlinnassa kolataan norpalle apukinoksia, etäisimmät kolaajat tulevat Etelä-Suomesta, mutta tulijoita voisi olla ulkomaita myöten.
Mihin haluan puuttua?
Savonlinnan kaupunginjohtaja ei ole ymmärtänyt norpan merkitystä ja potentiaalia.
Saimaannorpan suojelua ohjaa viiden vuoden välein uusittava suunnitelma. Se on päivitetty viimeksi vuonna 2022. Kalastusrajoitukset antaa valtioneuvosto viiden vuoden määräajaksi. Nykyiset rajoitukset on asetettu vuonna 2021.
Selkokielellä ilmaistuna Savonlinnan lausunto oli, että norpasta on enemmän arvoa unohtumattomana elämyksenä mökkiläisten verkkojen sivusaaliina ja että kaupallinen kalastus on riippuvainen nimenomaan verkkokalastuksesta, jonka vuoksi verkkokalastusta ei pidä rajoittaa. (Verkkokalastus on kuitenkin pieni osuus kaupallisesta arvosta, kun se on 800 tuhatta 3,3:sta miljoonasta, lisäksi kuhan kalastus norppaturvallisemmilla rysillä kasvaa koko ajan.)
Päätöksen valmistelu oli lyhyesti sanottuna luokaton ja tiivistyy kaupunginjohtaja Janne Laineeseen. Kaupunginjohtaja muutti esitystään kokouksessa ja tuotti melkoisen aivopierun. Erityisesti kaupunginjohtajan lanseeraamat opastetut verkkokalastusmatkat ovat päätöksenteon pohjanoteeraus. Hyvästä hallinnosta ei ollut tietoakaan.
Kyseinen episodi ei saa toistua enää, ja siksi ajattelen, että on hyvä ettei kaupunginjohtaja Laine ei ole enää lausumassa kun asia tulee seuraavan kerran päätettäväksi 2026.
Hyviä kuuttiuutisia on kuulunut huhtikuun alussa pesänlaskijoilta pitkin Saimaata. Aina optimistisena ihmisenä veikkaan, että tämä kevät on saimaannorpan kuuttien ennätysvuosi ja meillä on aihetta kilistää saimaannorpalle.
Luonnonsuojelua on pidetään joissain piireissä luksuksena (kuten myös kulttuuri nimettiin luksukseksi). Kun kerroin erään hallituspuolueen edustajalle luonnonsuojelijoiden tavoitteista, vastasi hän lyhyesti, että meillä ei ole varaa.
Luonnonsuojelu ei ole kuitenkaan mitään altruistista hyväntekeväisyyttä, vaan ihmisen hyvinkin itsekästä toimintaa. Suojelemalla luontoa suojelemme itseämme. On hyvä muistaa, että ruoantuotanto, puhdas vesi ja jopa happi ovat luonnon tuotteita, joita ilman emme tule toimeen. Sitra tutki luonnon merkityksen kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.
Etelä-Savo on hyvä alue aloittaa, olen aiemmin ehdottanut, että Etelä-Savo liittyy YK:n Biodiversitetti alueeksi. Luonto ja ihminen luovat myös hyvän pohjan luonnon terveyshyötyjen valjastamiseksi ihmisen terveyden hyväksi. Etelä-Savossa kun on sekä sairauksia hoidettavana, että paljon mahdollisuuksia luonnon suhteen.
PS. Uusi maakuntajohtajamme Heini Utunen aamun Itä-Savossa uskoi matkailun mahdollisuuksiin Etelä-Savossa. Tämäkin sopii hyvin biodiversitetti alueelle. Kunhan kaikki toteutetaan kestävästi maapallon terveys muistaen.
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan aiheesta vaalikahvittelutilaisuuteeni 5.4. klo 16.30 Puistokatu 3:ssa kahvila Saimaan Makussa. Tässä myös linkki huomiseen vaalikahvitteluuni, jossa aiheena on Luonto ja järjestöt hyvinvoinnin tuottajina.
