Savonlinnan kuntavaalit on käyty ja savonlinnalaiset ovat puhuneet. Valtuusto uudistui. Vaalien voittajiin lasketaan Vihreiden ohella Liike Nyt, Keskusta ja SDP. Kiitos kaikille äänestäneille ja
onnea kaikille valituille!
Myös Kokoomus kärsi ilmeisesti Liike Nytin menestyksestä ja menetti yhden paikan päätyen kolmeen. KD piti paikkamääränsä kahdessa, mikä oli selkeä onnistuminen ja Vasemmisto sai yhden uuden edustajan läpi, vaikkakin paikkamäärä tippui kahdesta yhteen. Perussuomalaiset kokivat sen, mikä oli Vihreiden osa neljä vuotta sitten, yksi valtuutettu uusi paikkaansa. Tippujia PS:llä ei kuitenkaan ollut, sillä edellinen valtuustoryhmä oli ehtinyt vaihtaa maisemaa, puoluetta tai jäädä muuten pois. Taustalla oli edellä mainitun lisäksi ehdokashankinnan laahaaminen, myös puolueen tappio oikealle notkollaan olevan hallituksen talouspolitiikan seurauksena. Saman sai kokea Keskusta hallituskaudella 2015-19. Saapa nähdä, kuinka pitkään takiaispuolue PS roikkuu ministeri-Audin takapenkillä.
Vihreiden neljäs paikka jäi 13 äänen päähän, joten tästä(kin) on hyvä jatkaa.
Muutenkin tippumisen koki vain kaksi valtuutettua, näistä toinen Vihreiden erinomainen valtuutettu Ritva Käyhkö. Ritva teki hienon valtuustokauden ja ansaitsee suuren kiitoksen. Myötätuntoni on myös Kokoomuksen Janne Leinosella, vaikka hänen puolueensa kanssa olenkin monesta asiasta eri linjoilla. Janne johti ja johtaa joukkoaan edestä ja on tekijäihminen.
Kaiken kaikkiaan näen, että Savonlinnassa siirryttiin molemmilta laidoilta keskelle. Uusia ja uusvanhoja valtuutettuja on 19, vaikkakin heidän joukossaan on lukuisia paluun tehneitä konkareita. Uudessa valtuustossa on kaikki, mitä tarvitaan Savonlinnan nostamiseen seuraavalla kaudella, ja vaikka en itse valtuustoon kuulukaan, tuon oman panokseni silloin kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Vaikuttamista voi tehdä myös montaa muuta kautta ja aion sen myös tehdä.
Minulle joku sanoi ennen vaaleja, että ei aio äänestää minua, koska menen joka tapauksessa läpi. En ole kuitenkaan koskaan tullut valituksi ja ymmärrän, että jokaisella on vain yksi ääni käytettävänä, joten sille etsitään maksimaalista vaikutusta.
Luonto ja luonnonsuojelu eivät ole monelle ratkaisevia äänestyspäätöksiä, mutta ajattelen, että jatkan näillä teemoilla. Vaikka sitten takarivistä. Sain viime valtuustokaudella varavaltuutetun roolista käsin tehdä useita valtuustoaloitteita ja meneillään olevan Kielua-Kakonsalon retkeilyalueen eteneminen ja edistäminen on asia, jossa haluan olla mukana.
Huomaan olevani melkoinen generalisti, jolle vaaleissa on mahdotonta typistää asia pointtiin tai edes kolmeen. Nytkin halusin olla puolustamassa koulutusta, erityisesti Heikinpohjan toimipistettä. Se ettei Heikinpohjan koulun koululaisten vanhemmat äänestäneet minua, tarkoita etteivät he haluaisi tämän ehkä maailman parhaimman kouluyksikön jatkavan toimintaansa, asia ei vaan resonoinut äänestäjärajapinnassa. Tämä oli myös syy, miksi en kirjoitellut mielipidetekstejä, minun on mahdotonta valita minkä asian nostan muiden edelle. Tyydyin kirjoittelemaan omaa blogiani.
Media ei onnistunut tai epäonnistunut aiempiin vaaleihin verrattuna, vaikkakin ajattelen, että vaalien paketoiminen nykykuluttajalle vaatisi uudistumista. Oma ikäluokkani ja minua nuoremmat eivät ole saaneet samanlaista demokratiakasvatusta kuin meitä edeltäneet. Nykyään koetaan tarpeelliseksi äänestysbussit kiertämään oppilaitoksia, selkokieliset vaalikoneet ja mielenkiintoiset vaalikeskustelut. En itse seuraa tiktokkia ja melko vähän Instagramia ym. somealustoja. Politiikkaa kuitenkin tehdään näkyväksi noissa ympäristöissä.
Vuosia laskenut äänestysprosentti nousi 49,9 %:sta 53,2:een!
Vaikkakin toinen fakta on, että ehdokasmäärä on laskenut viimeisen 13 vuoden aikana 41% (2012: 284, 2025: 168) kun äänestäjämäärä on samana aikana laskenut vain 11%.
Opin jälleen paljon kampanjoinnista ja aion jatkaa valitsemallani tiellä. Vegaaniset letut olivat mainio uusi lisä. Vaalit niillä voitettiin ja saatetaan voittaa vielä toisetkin. Näitä on kyllä tehty samalla reseptillä aiemmissa vaaleissa, mutta nyt saatiin homma uudelle tasolle. Rahaa käytin vaaleihin ihan hyvän määrän ja aion käyttää jatkossakin. Rahasta, jonka käytin jäi noin 70% omalle talousalueellemme, toki verot menevät kaikesta ja hyvää tarkoitukseen menee nekin. Oma villi-idea jäi toteuttamatta — olen joku aika sitten hankkinut radiolähettimen, ja piilevä innostukseni olisi ryhtyä tekemään radiolähetystä. Tähän palataan vielä.
Nettisivuillani kävi yhteensä yli tuhat uniikkia vierailijaa maalis-huhtikuussa, olen iloisesti yllättynyt saamastani huomiosta, ääniksi noista ei muuttunut tarpeeksi moni. Aion jatkaa nettisivun pitoa, mutta jotain uutta pitää keksiä, sillä paljastui että nykyisestä verkkotilasta tulee kuukausittainen maksu, ja vaikka maksu ei ole järin suuri, en aio alkaa maksamaan kuukausittain laskuja. Seuraan myös kävijämääriä ennen kuin päätän, jatkanko bloginpitoa.
Mitä muuta jäi mieleen?
Savonlinnan vihreät ehdokkaat paitsi olivat torilla ihmisten kanssa rupattelemassa kerta toisensa jälkeen, haastoivat ja ylittivät itsensä todella arvostettavalla tavalla. Kaikki eivät pystyneet olemaan samalla tavalla mukana, mikä oli jo alusta alkaenkin selvää, mutta kantoivat enemmän kuin oman osuutensa kekoon.
XAMKillä järjestettiin vaalitori ja -paneeli. Vaalitori oli eristetty yhteen tiettyyn aulatilaan, jonne opiskelijat eivät löytäneet tietään varsinkin, kun asiasta ei ollut tiedotettu tai oli tiedotettu vajavaisesti, moni talossa työskentelevä tuttava oli ihmeissään, kun kuuli tällaisesta tapahtumasta. Niinpä ei yllättänyt, kun samana päivänä järjestettyyn vaalipaneeliin ei tullut yhtään opiskelijaa.
Sain myös järjestää oman vaalitilaisuuden Saimaan Maku -kahvilassa ja se oli erinomaisesti onnistunut tapahtuma (kooste seuraa), vaikka yleisöä ei suuresti tullutkaan. Kokemus, jonka perusteella aion tehdä saman uudelleen.
Pari konkreettista vaalilupausta tuli tehtyä ja vaikka äänestäjien suunnasta lupaus jäi lunastamatta, aion katsoa, miten näitä saisi toteutettua jatkossa.
– Savonlinnan Seudun Vihreiden puheenjohtaja Heikki Härkönen
Saimaannorpan suojelu on yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoista. Kun aktiivista suojelua aloitettiin 80-luvulla, ei ennuste ollut kovin hyvä. Vaikka norpan metsästys kiellettiin 1955, etenkin Saimaan suuret elohopeapitoisuudet 1960- ja 1970-luvuilla vaikuttivat heikentävästi norppien lisääntymiseen. Saimaa oli paikoin niin huonossa kunnossa, ettei siinä pystynyt uimaan.
Yhtä lajia ei voi suojella ilman, että suojelee sen elinympäristöä ja muita siellä eläviä lajeja. Norppa on sateenvarjolaji. Sateenvarjolaji on laji, jonka suojeleminen on tärkeää muiden lajien kannalta. Lajin suojeleminen turvaa myös muiden saman ympäristön lajien säilymistä, ja sateenvarjolajin häviäminen taas vaikuttaisi negatiivisesti muihin lajeihin.
Saimaannorpan sateenvarjon alle on päässyt myös ihminen ja suojelu on tuottanut monia hyviä asioita, joista merkittävimpänä:
nykypäivänä Saimaan vettä pystyy jopa juomaan, Saimaan virkistysarvo on suuri
Saimaassa on vahvat kalakannat (kaupallinen kalansaalis on 3,3 miljoonaa euroa).
Nämä ovat kiistatta asioita, joista ihminen hyötyy. Suojelulla on aina paremmat mahdollisuudet onnistua, kun paikalliset ihmiset näkevät suojelun merkityksellisenä ja suhtautuvat myönteisesti suojelun kohteena olevaan lajiin.
Vaikka norppa on antanut meille paljon, ajattelen, että se voi antaa Savonlinnalle vielä enemmän.
Norppapääkaupunki Savonlinnassa saimaannorppamatkailu erityisesti pidentää kesäsesonkia alkupäästä.
Talvella voitaisiin saada myös turisteja saimaannorpan apukinoskolauksiin.
Norppa voi ottaa koko Savonlinnan sateenvarjonsa ja brändinsä alle ja antaa lisäarvoa koko kaupungille. Tähän tarvitsemme yhteisen köyden vetoa koko kaupungilta.
Savonlinnassa kolataan norpalle apukinoksia, etäisimmät kolaajat tulevat Etelä-Suomesta, mutta tulijoita voisi olla ulkomaita myöten.
Mihin haluan puuttua?
Savonlinnan kaupunginjohtaja ei ole ymmärtänyt norpan merkitystä ja potentiaalia.
Saimaannorpan suojelua ohjaa viiden vuoden välein uusittava suunnitelma. Se on päivitetty viimeksi vuonna 2022. Kalastusrajoitukset antaa valtioneuvosto viiden vuoden määräajaksi. Nykyiset rajoitukset on asetettu vuonna 2021.
Selkokielellä ilmaistuna Savonlinnan lausunto oli, että norpasta on enemmän arvoa unohtumattomana elämyksenä mökkiläisten verkkojen sivusaaliina ja että kaupallinen kalastus on riippuvainen nimenomaan verkkokalastuksesta, jonka vuoksi verkkokalastusta ei pidä rajoittaa. (Verkkokalastus on kuitenkin pieni osuus kaupallisesta arvosta, kun se on 800 tuhatta 3,3:sta miljoonasta, lisäksi kuhan kalastus norppaturvallisemmilla rysillä kasvaa koko ajan.)
Päätöksen valmistelu oli lyhyesti sanottuna luokaton ja tiivistyy kaupunginjohtaja Janne Laineeseen. Kaupunginjohtaja muutti esitystään kokouksessa ja tuotti melkoisen aivopierun. Erityisesti kaupunginjohtajan lanseeraamat opastetut verkkokalastusmatkat ovat päätöksenteon pohjanoteeraus. Hyvästä hallinnosta ei ollut tietoakaan.
Kyseinen episodi ei saa toistua enää, ja siksi ajattelen, että on hyvä ettei kaupunginjohtaja Laine ei ole enää lausumassa kun asia tulee seuraavan kerran päätettäväksi 2026.
Hyviä kuuttiuutisia on kuulunut huhtikuun alussa pesänlaskijoilta pitkin Saimaata. Aina optimistisena ihmisenä veikkaan, että tämä kevät on saimaannorpan kuuttien ennätysvuosi ja meillä on aihetta kilistää saimaannorpalle.
Luonnonsuojelua on pidetään joissain piireissä luksuksena (kuten myös kulttuuri nimettiin luksukseksi). Kun kerroin erään hallituspuolueen edustajalle luonnonsuojelijoiden tavoitteista, vastasi hän lyhyesti, että meillä ei ole varaa.
Luonnonsuojelu ei ole kuitenkaan mitään altruistista hyväntekeväisyyttä, vaan ihmisen hyvinkin itsekästä toimintaa. Suojelemalla luontoa suojelemme itseämme. On hyvä muistaa, että ruoantuotanto, puhdas vesi ja jopa happi ovat luonnon tuotteita, joita ilman emme tule toimeen. Sitra tutki luonnon merkityksen kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.
Etelä-Savo on hyvä alue aloittaa, olen aiemmin ehdottanut, että Etelä-Savo liittyy YK:n Biodiversitetti alueeksi. Luonto ja ihminen luovat myös hyvän pohjan luonnon terveyshyötyjen valjastamiseksi ihmisen terveyden hyväksi. Etelä-Savossa kun on sekä sairauksia hoidettavana, että paljon mahdollisuuksia luonnon suhteen.
PS. Uusi maakuntajohtajamme Heini Utunen aamun Itä-Savossa uskoi matkailun mahdollisuuksiin Etelä-Savossa. Tämäkin sopii hyvin biodiversitetti alueelle. Kunhan kaikki toteutetaan kestävästi maapallon terveys muistaen.
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan aiheesta vaalikahvittelutilaisuuteeni 5.4. klo 16.30 Puistokatu 3:ssa kahvila Saimaan Makussa. Tässä myös linkki huomiseen vaalikahvitteluuni, jossa aiheena on Luonto ja järjestöt hyvinvoinnin tuottajina.
Valtuustoaloite Savonlinnan talousmetsien siirtämiseksi FSC-sertifikaattiin taloudellisen tuottavuuden parantamiseksi sekä suojeluasteen nostamiseksi
Savonlinnan kaupungilla on metsäomaisuutta 4350 hehtaaria, tästä talousmetsää on 3000 hehtaaria.
Sosiaalisella hyväksyttävyydellä tarkoitetaan sitä, miten kaupunkilaisten näkemykset otetaan huomioon metsien käytössä. On tärkeää, että kaupunkilaiset osallistetaan päätöksentekoon eikä heidän näkemyksiään pelkästään kuulla vaan myös kuunnellaan niin, että kuulemisella on vaikutusta.
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus edistää luonnonsuojelua alueillaan. Siitä huolimatta vain 5 % Savonlinnan metsistä on suojeltu, vaikka tähtäimen tulisi olla 30 % suojeluasteessa. Perustelu sillä, että nyt metsästrategia on parannus edelliseen, ei ole riittävä. On tärkeää ottaa vakavasti luontokato ja metsätalouden kestävyysmurros. Virkistys, maisema ja muut arvot tulisi nostaa talouden rinnalle tai edelle.
Koska talousmetsät ovat edelleen tulon lähde kaupungille, ei tuottotavoitteen poistaminen näytä olevan realistista Savonlinnan talousmetsissä. Voimme kuitenkin tarttua alhaalla roikkuviin hedelmiin ja saavuttaa yhtaikaa sekä taloudellista hyötyä että hyötyä metsäluonnolle. Savonlinnan talousmetsien sertifioiminen FSC-sertifikaatilla toisi nykyisellä puunmyyntimäärällä FSC-lisätuottoa 2,5–3 euroa kuutiometriä kohden, mikä Savonlinnan 13–14 000 m3 myyntimäärällä tarkoittaa 25–30 000 euroa lisää rahaa, joko kaupungin kassaan tai kipeästi kaivattuihin ns. metsän hoitotöihin. Tässä lisätuotossa on jo huomioitu FSC:n kulut.
FSC-sertifikaatti yleistyy kovaa vauhtia sen ekologisen kestävyyden mutta myös taloudellisen lisäarvon vuoksi. Ympäristönäkökulmasta FSC toteuttaa tällä hetkellä parhaiten metsäsertifioinnin tavoitteita.
Sertifioinnissa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden säilyminen muun muassa niin, että 5 % metsistä jätetään kokonaan käsittelemättä ja 5 % käsitellään metsäekosysteemin säilyminen huomioon ottaen. Monimuotoisuutta turvataan hakkuissa myös säästöpuilla ja lahopuulla, vesistöjen suojakaistoilla ja huomioimalla esimerkiksi lintujen pesintäajat hakkuiden toteutuksessa.
FSC-sertifikaatti on arkipäivää kuntien metsissä ja valtaa alaa kiihtyvää tahtia. Naapuristamme mm. Imatra ja Rantasalmi ovat viime aikoina siirtäneet talousmetsät FSC-sertifikaattiin. Savonlinnassa on juuri hyväksytty talousmetsäsuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle, mutta siitä huolimatta ainakin CareliaForest mahdollistaa FSC-sertifikaattiin liittymisen taloudellisesti kannattavalla tavalla.
Edellä mainituilla perusteilla me allekirjoittaneet esitämme, että Savonlinnan kaupunki siirtyy käyttämään FSC-sertifikaattia metsissään.
Kuva ja linkki Savon Sanomien artikkeliin ”Kulta-ajasta konkurssiin – taidekeskus Retretti ennen ja nyt”
Lopputalven lumilla on yhtenä keskustelun aiheena ollut monella maan hallituksen Itä-Suomi ohjelman rahoituskohde Retretin luolastoon. Asiaa on selostettu kaupunginhallituksen esityslistatekstissä. 10.3. Kaupunginhallitus päätti äänin 9–2 jatkaa Retretin kunnostushankkeen valmistelua.
Minkä tahansa hankkeen rahoituskelpoisuuden ehtona on sen toteutuskelpoisuus. Toteutuskelpoisuuden yhtenä ehtona yleensä on pidetty taloudellisesti kestävää liiketoimintaa. Taidemesenaatille riittää filantropistinen halu investoida tärkeänä pitämäänsä kohteeseen ilman odotusta tuottavuudesta, yleensä silloin rahapussi on sen verran paksu, että tulevaisuuden käyttötalouskulut eivät uhkaa projektin jatkuvuutta.
Investoinnissa on kyse siitä, että Itä-Suomi ohjelman kautta investointiin tulisi 80% rahoitus (8,4 miljoonaa euroa) ja kaupungilta tarvittava osuus.
Minulle ei ole aivan selvinnyt, mikä Savonlinnan kaupungin tavoite ja tarkoitus on jatkaa keskustelua Retretin luolastoon investoimisesta.
Pieni huomio asian käsittelystä kaupunginhallituksessa 10.2. Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Tuukka Suomalainen jätti eriävän mielipiteen, jossa mm. sanotaan. ”Kokouksessa asian esittelyssä kuultiin, että jos kaupungin alustavasta mukanaolosta päättäminen viivästyy, vaarantaa se hankkeen rahoituksen Itä-Suomi ohjelmasta.”
Esittelytekstistä en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että kaupungin investointipäätös olisi ehto rahoitukselle Itä-Suomi ohjelmasta. Tällaisia ehtoja varmastikin on ja ne ovat saattaneet olla esillä ainoastaan keskusteluissa. Mielestäni asiat joihin kokouksen pöytäkirjassa viitataan tulisi kuitenkin olla osana esittelytekstiä, vaikka sitten muodossa kuka on sanonut ja milloin.
Päätöksessä puhutaan kuitenkin miljoonista, kaupungilla on isoja investointeja jonossa, sekä monet matkailukäyttöön kaavaillut kohteet ja investointisuunnitelmat ovat puolivaiheessa. Esityslistan selostus taloudellisen kantokyvyn arvioinnista jää vähäiseksi ”Savonlinnan kaupunki ei ole kuntalain tarkoittama kriisikunta” -toteamuksen kanssa. Esiin ei esimerkiksi tuoda, mistä kate otettaisiin. Myöskään taloudellisia pitkän aikavälin riskejä ei ole selvitetty mielestäni riittävästi (olettaen, että kaupunginhallituksella ei ollut muuta päätösmateriaalia käytössään).
Joskus päätöksen esittelyssä käytetään halpaa puhetta, jota ei kirjoiteta esittelytekstiin. Esittelyteksti kun jättää dokumentin, jonka pohjalta voidaan myöhemmin näyttää virheet ja palata niihin.
Huomaan olevani jälleen ns. epäilevä-Tuomas, toivon toki että ajan myötä hankkeen puolesta puhujat osoittavat epäilyt vääriksi. Itse olisin äänestänyt kaupunginhallituksessa hanketta vastaan.
Переклад штучного інтелекту українською мовою завершено.
Viime vaaleissa sain parhaan äänimäärän kuntavaaleissa koskaan, olen todella onnellinen ja kiitollinen kaikista 82 äänestä. Tuolloin työskentelin eduskunnassa, olin työskennellyt vuosia politiikan parissa ammattilaisena sekä luonnonsuojelun palveluksessa ja järjestötyössä sekä kaiken lisäksi pitkä kokemus kouluverkkoasioissa ja vanhempainyhdistyksessä. Ajattelin että olen parhaimmillani ja pääsy valtuustoon olisi nyt, jos koskaan.
Vihreiden kannatus kuitenkin kyykkäsi ja minusta tuli varavaltuutettu. Tässä tekstissäni käyn hieman läpi, mikä kaikki on nyt toisin. Kirjoitan paitsi ehdokkaana, myös Savonlinnan vihreiden puheenjohtajana.
Nyt olen ehdolla jälleen ja voin sanoa, että kaikki tuolloinen osaaminen on edelleen tallessa, toki eduskunnan ja maailman menon seuraaminen on muuttunut työstä harrastukseksi, mutta osaamista ja kontakteja on edelleen. Joiltain osin olen edelleen kehittynyt, erityisesti ymmärtämys Etelä-Savon luonnonsuojelutyöstä on mennyt askeleita eteenpäin.
Nyt Savonlinnassa on moni asia muuttunut edellisistä vaaleista. Savonlinnan vihreät ovat jälleen vahvoja. Osaamista vaikuttamiseen löytyy ja uudet ehdokkaat ovat tuoneet valtavan potentiaalin, paitsi osaamisen myös tuoreiden näkemysten muodossa.
Vihreiden ehdokasmäärä lähes kolminkertaistui samalla kun Savonlinnan kuntavaalien kokonaisehdokasmäärä laski kymmenyksen, eniten isoimmilla puolueilla. Huomioitavaa on myös, että isolla puolueilla lähti eniten ääniä saaneet ehdokkaat pois. Ja vihreillä taas tuli luotettu ja kokenut veteraanikansanedustaja Heli Järvinen takaisin ehdolle.
Vihreillä on nyt ennätyksellinen 24 ehdokkaan lista, tasaisesti miehiä ja naisia tavoittelemassa valtuustopaikkaa, listalla on paljon opetusalan ihmisiä, mutta kannattaa katsoa koko listaa, sillä mukana on mm. metsätalousinsinööri, yrittäjä, näyttelijä, pari tohtoria, lisensiaatti, sairaanhoitaja ja lukiolainen! Huutomerkki lukiolaisen kohdalla siksi, että tunnen hänet, siis Venni Elomaan hyvin ja on vähintään hienoa, että hän on mukana osallistumassa Savonlinnan asioihin.
Myös kannattaa huomioida vihreiden vaaliohjelma, moni sen lukenut on jo kommentoinut, että ohjelma on hyvä ja onnistunut. Vaaliohjelma on nyt ollut liikkeellä vasta versiona, ehdokasjoukko vielä saa kommentoida ja pian laitetaan se painon kautta kaikille jakoon.
Vihreillä on mahdollisuudet keskisuureksi vaikuttajaksi Savonlinnassa, ehkä jopa kolmen joukkoon. Äänestäjät ratkaisevat.
Katson, että vihreät ovat Savonlinnassa paitsi ympäristön puolesta puhujia, myös terveen niin sanotun maalais- tai kaupunkilaisjärjen ääni. Viime kaudella olemme joutuneet jossain määrin sivurooliin kaupunginhallituksen paikan puuttuessa, mutta olemme seuranneet ja kommentoineet menoa kaupungin johdossa ja ehkä saaneet jossain kohdin kiritettyäkin kaupungin toimintaa paremmaksi. Valtuutettumme Ritva Käyhkö on jättänyt useita valtuustoaloitteita.
Mistä asetelmista lähden itse vaaleihin? Mikä on oman kampanjani juttu? Ajattelen, että se on tasapaino päätöksenteossa. En halua käydä ideologista kamppailua vaan keskittyä asioihin jotka ovat kaikille tärkeitä ja joita voidaan edistää. Ajattelen, että keskitie on paras tie monessa asiassa. Voisin tarjota vaihtoehdon vaikkapa niille metsäalan ammattilaisille, jotka kokevat nykyisen metsätalouden olevan liiankin voimallista (viedään kannot maasta ja jätetään luonnolle hyvin vähän tai ei mitään) ja samalla voisin myös tarjota varteen otettavan vaihtoehdon niille luonnonsuojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta huolestuneille, jotka kokevat että tarvitaan kiireellisiä toimia luonnon pelastamiseksi tarjoamalla konkreettisia, verrattain nopeasti toteutettavissa olevia askelia suojelun lisäämiseksi siellä missä se on erityisen tärkeää.
Haluan olla ensisijaisesti luonnon puolesta puhuja ja siihen katson minulla olevan edellytyksiä työkokemukseni kautta, vaikka en biologi olekaan. Haluan korostaa yli puoluerajojen menevää yhteistyötä.
Toisena tärkeänä asiana, johon minulla on varmasti tuotavaa, on kouluverkkokeskustelu. Omat lapseni ovat käyneet Savonlinnassa päiväkodista lukioon ja koko kouluverkko on tullut tutuksi myös osallistuessani ensimmäisen kerran kouluverkkotyöryhmään pienpuolueiden yhteisenä edustaja noin 20 vuotta sitten. Olen toiminut Talvisalon koulun vanhempainyhdistyksessä (aiemmin Heikinpohjan koulun vy ja sitä ennen normaalikoulun vy) jo kymmenen vuoden ajan. Puolustan hyviä kouluja kaikille lapsille, mielestäni tämä on myös yksi valtti Savonlinnan elinvoimalle.
Kolmas pointti olisi varmaan Savonlinnan vihreiden vaaliohjelman otsikko. Hyväksyvä ja turvallinen Savonlinna. Haluan Savonlinnan, joka pääsee täyteen potentiaaliinsa, jossa on hyvä ilmapiiri ja jokaisella on hyvä olla, jossa kaikki, myös ja erityisesti kaupungin työntekijät kokevat, että heitä arvostetaan ja he pääsevät toteuttamaan omaa ammatillista osaamistaan. Jossa luottamushenkilöt uskaltavat tuoda esiin kaikki ideansa, ja jossa lopulta yhdessä löydetään Savonlinnalle voittava strategia ja tavat toimia sen eteen.
Minulle tärkeitä teemoja ovat myös yrittäjyys, lähiruoka ja maaseudun elinkeinot. Avaan teemojani tulevissa kirjoituksissani.
Olen ollut mukana kuntavaikuttamisessa yli 20 vuotta, nyt minulla on esimmäistä kertaa vaalibudjetti ja toivon, että saan tuon äänimääränkin nostettua! Minulla on paljon ajatuksia ja ideoita, mutta haluan kuulla sinulta ajatuksiasi ja haluan oppia lisää. Jos olet eri mieltä kanssani, olen erityisen kiinnostunut.
Jos olet eri mieltä kanssani, olen erityisen kiinnostunut.
PS. Kirjoitin myös kaupunginjohdosta, erityisesti kaupunginjohtajasta, mutta koska olen kj:n luottamusta selvittävän tilapäisen valiokunnan jäsen, poistin tämän osan tekstistä. Tähän ehkä palataan jossain välissä. Nyt kuitenkin kerron sen, että monet KD:n ja PS:n asiasta kirjoittavat valtuutetut toimivat ainoastaan niiden käsitysten varassa, mitä heillä on, ja olen huomannut heidän kieltäytyvän heille epämieluisista näkökulmista ja ihmisten kokemuksista tosielämässä.
PS2. Kirjoitan näille sivuille vielä muista teemoista, toivottavasti ajatukseni saavat lukijoita ja vastakaikua äänienkin muodossa.
Kuka Heikki Härkönen?
Syntynyt Helsingissä 1977, savonlinnalaistunut 1998 jolloin tullut opiskelemaan Savonlinnan OKL:ään.
Työskentelee Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtajana nyt kuudetta vuotta.
Perheeseen kuuluu vaimo Elina, suomen kielen opettaja XAMK:in Savonlinnan kampuksella, taidelukiossa opiskelevat pojat Veikko 18- ja Valo 17-vuotta, sekä Heikinpohjan koulussa tytär Elli 11-vuotta.
Varavaltuutettu, Savonlinnan vihreiden puheenjohtaja, ensimmäisen kerran kuntavaaleissa ehdolla 2004. Entinen politiikan ammattilainen: toiminut Vihreiden Etelä-Savon piirin toiminnanjohtajana 2007-15 sekä Vihreiden (Heli Järvisen) eduskunta-avustajana 23-24.
Perustanut Wanhan aseman majatalon ja toiminut yrittäjänä 2015-19, viimeisenä vuonna myös kesähotelli Operan yrittäjä. Yrittäjäjärjestöissä mukana Savonlinnan seudun yrittäjissä, Etelä-Savon yrittäjissä ja Etelä-Savon yrittäjien yksinyrittäjävaliokunnan varapuheenjohtajana.
Koulutus eOppimaisteri (verkko-opetuksen opinnot Savonlinnan OKL:llä), opintoja lastentarhanopettajan koulutusohjelmasta. Puuveneenrakentaja ja monia muita koulutuksia ja pätevyyksiä, ajatus elinikäisestä oppimisesta.
Sunnuntaiterveisin kampanjaa aloitteleva Heikki
Ось із цього все починається!
На останніх муніципальних виборах я отримав найкращий результат за всю історію — 82 голоси. Я був надзвичайно щасливий і вдячний кожному, хто мене підтримав. Тоді я працював у парламенті, мав багаторічний досвід у політиці, природоохоронній діяльності та роботі в громадських організаціях. Крім того, я мав довгу практику у питаннях шкільної мережі та діяльності батьківських комітетів. Я думав, що тоді був у найкращій формі, і що саме настав мій час стати членом міської ради — якщо не тоді, то коли?
Однак підтримка Партії Зелених значно знизилася, і я став заступником члена ради. У цьому тексті я трохи розповім, що змінилося з того часу. Я пишу не тільки як кандидат, а й як голова Партії Зелених Савонлінни.
Зараз я знову балотуюся, і можу сказати, що весь мій тодішній досвід залишився зі мною. Звичайно, стежити за роботою парламенту й політикою в світі стало хобі, а не роботою, але знання та контакти залишилися. В деяких питаннях я навіть розвинувся далі, зокрема моє розуміння природоохоронної роботи в Південній Савоні зробило кілька важливих кроків вперед.
У Савонлінні багато що змінилося з минулих виборів. Партія Зелених знову стала сильною. Є знання та вміння впливати на процеси, нові кандидати приносять величезний потенціал, не лише у вигляді знань, а й свіжих поглядів.
Кількість кандидатів від Зелених майже потроїлася, тоді як загальна кількість кандидатів на муніципальних виборах у Савонлінні знизилася на 10%, особливо у великих партій. Слід також зазначити, що багато найбільш популярних кандидатів у великих партіях більше не балотуються. Натомість у Зелених повернулася досвідчена та шанована ветеранка, колишня народна депутатка Хелі Ярвінен.
Зараз у Зелених рекордна кількість кандидатів — 24. Серед них рівна кількість чоловіків і жінок, багато людей працює в галузі освіти, але на нашому списку є й інші спеціалісти: інженер з лісового господарства, підприємець, актор, кілька докторів наук, магістрів, медсестра й навіть учень старших класів! Згадую про школяра з окликом, бо добре знаю Венні Еломаа, і це чудово, що він бере участь у розвитку Савонлінни.
Варто також звернути увагу на виборчу програму Зелених. Багато хто, хто її прочитав, вже висловив думку, що програма вийшла вдалою. Зараз вона ще на стадії чернетки, кандидати можуть вносити свої пропозиції, але незабаром її надрукують і розповсюдять для всіх.
У Зелених є шанс стати партією середньої величини в Савонлінні, можливо, навіть увійти до трійки лідерів. Все вирішать виборці.
Я вважаю, що Зелені в Савонлінні — це не лише голос на захист природи, а й здоровий голос так званого здорового глузду, як сільського, так і міського. Минулого скликання ми дещо опинилися на другорядних ролях через відсутність місця у міськвиконкомі, але ми уважно стежили за діяльністю міського керівництва, висловлювали свої коментарі й, можливо, навіть допомогли покращити роботу міста. Наша депутатка Рітва Кяйхкьо подала кілька ініціатив у міську раду.
З яких позицій я виходжу на ці вибори? У чому полягає суть моєї кампанії? Я думаю, що це баланс у прийнятті рішень. Я не хочу вести ідеологічну боротьбу, а прагну зосередитися на питаннях, які важливі для всіх і які можна розвивати. Я вірю, що ”золота середина” — найкращий шлях у багатьох питаннях. Я можу стати вибором для тих фахівців лісової галузі, які вважають, що нинішнє лісове господарство надто агресивне (вивозяться навіть пні, а природі залишається мало або нічого). І водночас можу стати варіантом для тих, хто турбується про охорону природи та біорізноманіття й вважає, що потрібні термінові дії, пропонуючи конкретні, порівняно швидкі кроки для розширення охорони природи там, де це найважливіше.
Я хочу бути насамперед голосом на захист природи, і вважаю, що маю для цього передумови завдяки своєму професійному досвіду, навіть якщо я не біолог за освітою. Я хочу підкреслити важливість співпраці понад партійними межами.
Друге важливе питання, де я можу зробити внесок — це обговорення шкільної мережі. Мої діти пройшли весь шлях освіти в Савонлінні — від дитсадка до старшої школи. Я добре знайомий з шкільною мережею ще з часу, коли вперше брав участь у робочій групі з питань шкільної мережі як представник малих партій близько 20 років тому. Протягом десяти років я працював у батьківському комітеті школи Талвіслон (раніше у Хейкінпох’я та нормальної школи). Я захищаю якісні школи для всіх дітей, і вважаю, що це одна з головних переваг життєздатності Савонлінни.
Третій пункт — це, мабуть, назва виборчої програми Зелених Савонлінни: «Схвалююча та безпечна Савонлінна». Я хочу бачити Савонлінну, яка досягає свого повного потенціалу, з хорошою атмосферою, де всім добре жити, де всі, особливо міські працівники, відчувають, що їх цінують і що вони можуть реалізувати свій професіоналізм. Де депутати не бояться висловлювати свої ідеї, а в кінцевому підсумку разом знаходять переможну стратегію для міста.
Мені також важливі теми підприємництва, місцевої їжі та розвитку сільських галузей. Я розкрию ці теми в наступних дописах.
Я займаюся місцевою політикою понад 20 років, але зараз уперше маю виборчий бюджет, і сподіваюся збільшити свою кількість голосів! У мене багато думок та ідей, але я хочу почути твої міркування й дізнатися більше. Якщо ти не згоден зі мною — мені це особливо цікаво!
PS. Я також писав про керівництво міста, особливо про мера, але, оскільки я є членом тимчасового комітету, що розглядає питання довіри до мера, то видалив цю частину тексту. Можливо, до цього питання ми ще повернемося. Але зараз скажу, що багато депутатів від ХДП (Kristillisdemokraatit) і ПС (Perussuomalaiset) пишуть з цього приводу, ґрунтуючись лише на власних уявленнях, і я помітив, що вони відмовляються сприймати неприємні для них точки зору або реальні людські переживання.
PS2. Я ще напишу сюди про різні теми, сподіваюся, що мої думки знайдуть читачів і відгукнуться у вигляді голосів.
Хто такий Хейккі Хярьонен?
Народився в Гельсінкі у 1977 році, переїхав до Савонлінни у 1998 році на навчання до педагогічного факультету (ОКЛ).
Працює виконавчим директором Південно-Савонського відділення Союзу охорони природи Фінляндії шостий рік.
У родині дружина Еліна — викладачка фінської мови у кампусі XAMK у Савонлінні, сини Вейкко (18 років) і Вало (17 років), які навчаються у художній гімназії, а також донька Еллі (11 років), яка навчається у школі Хейкінпох’я.
Заступник члена міської ради, голова Зелених Савонлінни, уперше балотувався на муніципальних виборах у 2004 році. Колишній політичний професіонал: працював виконавчим директором Південно-Савонського відділення Зелених 2007-2015, а також парламентським помічником Хелі Ярвінен у 2023-2024 роках.
Заснував гостьовий будинок Wanha Asema та працював підприємцем у 2015-2019 роках, а в останній рік був також підприємцем літнього готелю Opera. Брав участь у підприємницьких організаціях регіону Савонлінна, Південна Савонія, заступник голови комітету одноосібних підприємців Південної Савонії.
Освіта: eLearning Master (онлайн-навчання в ОКЛ Савонлінни), навчання за програмою підготовки вихователів дитячих садків. Кораблебудівник (дерев’яні човни) та має багато інших кваліфікацій. Прихильник ідеї навчання протягом усього життя.
Друг України (про це я розповім в іншій статті).
З недільними привітаннями, Хейккі, який розпочинає свою кампанію
