Suuri ongelma Savonlinnassa matkailijoille on kohteiden saavutettavuus (lisään lähteen myös).
Samalla kun tällaista tukea myönnettäisiin, olisi huolehdittava, että laiva pysähtyy jatkossa Linnasaaren kansallispuiston kohdalla mennen tullen. Lipun tulisi olla kohtuuhintainen ja tämä toisi merkittävän edun koko Savonlinnan seudun matkailulle.
495 saimaannorppaa sai 111 kuuttia. Laitoin tilastoista löytyvät viimeiset 14 vuotta vertailuun ja tämä oli seitsemänneksi paras poikasvuosi. Paras oli 2016 kun 324 norppaa sai 87 kuuttia.
Viime vuosi taas oli huonoin kyseisellä tarkastelujaksolla.
Nykynorpat eivät ole kuitenkaan aivan epäviriilejä, sillä toissa vuonna 436 norppaa sai 103 kuuttia ja pääsi tarkastelujaksolla sijalle 2.
Vuosien välillä vaihtelua on kuitenkin melko vähän ja ainakin minun on vaikea sanoa, mistä vaihtelu ylipäätään johtuu. Alla on Metsähallituksen tiedoista poimitut tiedot ja laskemani ”norppa-kuutti -kerroin”. Huonoa vuotta ei automaattisesti seuraa hyvä vuosi tai toisin päin. Olisi mielenkiintoista verrata lukuja kalastajien saaliisiin, näkyykö huonompi kalavuosi norpan lisääntymisessä.
Tänä vuonna joukkoon mahtui yhdet kaksoset (joista toinen kuoli pesäänsä). Edes hedelmällisimmät emonorpat eivät saa kuuttia joka vuosi.
Saimaannorppa parittelee maalis-huhtikuussa, hedelmöityksen jälkeen alkio pysyy kohdussa kiinnittymättömänä, ja sen kehitys viivästyy. Alkio kiinnittyy vasta kesällä ja synnytys tapahtuu seuraavan vuoden helmi-maaliskuussa.
Apukinoskolauksilla ei ole vaikutusta siihen kuinka moni naaras hedelmöittyy ja synnyttää, mutta lumipesän tarjoamalla suojalla on merkitys siihen kuinka kuutit selviävät elämänsä ensimmäisistä viikoista.
Katso lisää: Metsähallituksen norppatilanne-palvelusta löytyy ajantasaiset tiedot norpista!
Vielä on epäselvää, miten tekninen lautakunta viivytyksettä käsittelee oikaisuvaatimukseni, joka perustui muutoksenhakuohjeen puuttumiseen. Ilmeisemmin päätös on tulossa 27.5.
Olipa niin tai näin, ajattelin kirjata ylös, mikä Savonlinnan kaupungin metsästrategiassa on hyvää ja mikä ongelmallista. Ja onko siellä jotain valittamisen arvoista.
Ongelmallista
Koen ongelmalliseksi sen, että strategian laadinta venyi ymmärtääkseni kuuden vuoden ajalle (2019-2025). Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys lausui strategialuonnoksesta joulukuussa 2023, huhtikuussa 24 perustettiin laaja-alainen työryhmä valmistelemaan strategiaa, jota esiteltiin tammikuussa 25. Tämän jälkeen luonnonsuojeluyhdistys antoi palautetta keväällä 2025. Kun päätös toukokuussa 2025 tehtiin, oli päätöksentekomateriaaliin liitetty yli kahden vuoden takainen yhdistyksen lausunto.
Olen pyytänyt selvitystä, miten vuoden 25 aikana annettu palaute käsiteltiin, mutta en ole toistaiseksi saanut tietoa. Sen verran minulle kerrottiin, että materiaalia oli ilmeisesti paljon ja sitä on käsitelty huolella. Mutta kerrottiinko lautakunnan jäsenille, että tuo SLL:n lausunto oli lähes kahden ja puolen vuoden takainen? Entä muut lausunnot? Oliko ne tästä päätöksen kohteena olevasta versiosta vai jostain vanhemmasta?
Mielestäni päätöksen yhteydessä pitäisi olla relevanttia ajankohtaista materiaalia.
Lisään tähän Kankaanpään kunnan vastaavan käsittelyn, jossa strategialle on annettu (toisin kuin Savonlinnassa) muutoksenhakuohje. Tämän puuttuminen on siis nimenomaan asia, johon kohdistin valitukseni. Muutosta ei voi hakea, jos ei siihen ole ohjeistettu, vaan päätökseen on liitetty muutoksenhakukielto.
Metsäalan ammattilaisten silmissä selkeä ongelma on, kun taajamametsäsuunnitelma ja talousmetsäsuunnitelma hyväksyttiin ennen metsästrategiaa.
Savonlinnan kaupungin metsästrategia on ylätason suunnitelma, joka on laadittu ohjaamaan kaupungin omistamien metsien käyttöä niin, että eri näkökulmat tulevat huomioiduiksi metsien hoidon tarkemmassa suunnittelussa. Tämä on kirjoitettu strategiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun metsästrategia on hyväksytty, niin nyt alemman tason suunnitelmat tulisi ottaa uudelleen käsiteltäväksi. 🤯
Kaupungin mukaan metsästategian laatimista ja hyväksymistä ei sääntele erityislainsäädäntö, eikä mikään lainsäädäntö velvoita sen laatimiseen. Mietin vaan, että kun se kerran kuitenkin on tehty, niin miksi ei tehdä kunnolla?
Toteutuiko kuntalaisten kuuleminen päätöksenteossa? Kuntalaisia kuultiin, mutta kuunneltiinko? On ikävää kaikkia kohtaan, jos harjoitetaan näennäiskuulemista, joka on resurssien haaskausta. Toisekseen jäikö kuntalaisten kuulemisesta hyödyntämättä jotain sellaista, joka olisi ollut tarpeen ja hyödyllistä?
Kuntavaalien jälkeen olen huomannut monen asian kasautuneen ja kasan purkua ei ole helpottanut pääsiäisestä vaivannut sitkeän puoleinen flunssa. Vapun kunniaksi kävin kuitenkin katsomassa Savonlinnan teknisen lautakunnan pitkään valmistellun päätöksen kaupungin metsästrategiasta.
Asia on tärkeä Savonlinnalle ja siksi olen harmissani seurannut ontuen vuodesta toiseen taapertavaa metsästrategian päättämistä. Huoli sekä valmistelun laadullisesta että määrällisestä riittävyydestä on tullut korviini monesta suunnasta.
En nyt ota kantaa päätöksen sisältöön sillä aikani ei yksinkertaisesti siihen riitä.
Kaupungin päätöksenteon tulee pohjautua lakiin ja jos näyttää siltä, että niin ei ole tapahtunut, on kuntalaisilla oikeus valittaa päätöksen laillisuudesta. Olen toisinaan joutunut kysymään ohjetta oman ymmärtämyksen loppuessa ja kaupungilta sekä muilta asiantuntijoilta olenkin sitä saanut. Mielestäni asia on äärimmäisen tärkeä, jos kaupunki ei tee laillisia päätöksiä myös pienissä asioissa, katoaa siltä uskottavuus kokonaan.
Miltä osin katson päätöksen virheelliseksi?
Katson, että päätös on virheellinen, koska päätökseen liitetty muutoksenhakukielto on virheellinen. Muutoksenhakuohje tulee antaa uudelleen ja valitusosoitus tulee korjata. Jos valitusosoitusta ei ole annettu tai päätöksessä on virheellisesti ilmoitettu, ettei siihen saa hakea muutosta valittamalla, viranomaisen on annettava uusi lainmukainen valitusosoitus.
Päätökseen on liitetty muutoksenhakukielto, johon on copy-pastettu kaikki mahdolliset muutoksenhakukiellon perusteet ilman täsmennystä siitä, mihin näistä viitataan. Koska päätös ei ilmeisemminkään liity virka- tai työehtosopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen tai etuosto-oikeuteen eikä koske oppilaan arviointia jäljelle jää väite, jonka mukaan kyseessä on päätös, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Näkemykseni mukaan kuitenkin kysessä on kunnan viranomaisen lopullinen kannanotto, kyse ei ole valmistelusta tai täytäntöönpanosta. Sen sijaan kyseistä päätöstä on edeltänyt valmistelua ja siitä seuraa täytäntöönpanoa.
On vaikea sanoa, miksi valitusosoitus on haluttu estää, en usko että kukaan olisi lähtenyt valittamaan päätöksestä ja se olisi saanut nopeammin lain voiman. En oikeastaan keksi muuta syytä kuin kiireen, asiaa ei haluttu siirtää seuraavalle valtuustokaudelle. Oletan, että nykyinen lautakunta ehtii vielä korjaamaan tämän virheensä, ellen minä ole erehtynyt asiassa, mikä on hyvin mahdollista sekin.
Yleensä ottaen kiireessä tehdyt päätökset saattavat kostautua ja oikomalla saavutettu lopputulos voi olla hitaampi ja hatarampi kuin huolellisesti tehty. Siksi toivon, että Savonlinnan kevät tuo meille mukanaan parempaa byrokratiaa.
Pääsiäisen aikana Vihreiden metsätalouslinjaukset pääsivät syyniin, kun keltainen lehdistö huomioi Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran miesystävän osaomistamien metsien hakkuut.
Koska olen puusepän opinnot tehnyt ja suomalaisen metsäteollisuuden ja metsätalouden kriittinen kannattaja sekä samaan aikaan luonnonsuojelija, en malta olla kirjoittamatta joitain huomioitani asiasta.
Totta on, että Vihreät ovat toistuvasti huutaneet valtion vanhojen metsien suojelun perään. Tämä on mm. paitsi asiantuntijoiden suositus myös lupaus pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa. Erimielisyyttä on vielä siitä, miten hallitus määrittelee vanhat metsät sekä missä aikataulussa suojelu tehdään (hakataanko metsät ennen kuin ehditään suojella).
Myös kannattaa huomata, että tapauksen nettihuutelijoiden väitteistä huolimatta Vihreät eivät missään vaiheessa ole olleet kieltämässä tai lopettamassa metsätaloutta. Päin vastoin, Vihreät haluavat huolehtia kestävästä metsätaloudesta tulevaisuuteen. Ohjelmassaan vihreät toivovat panostuksia puun arvonlisän (jalostusarvon) nostamiseen, siis jotta pienemmällä määrällä puuta saataisiin enemmän tuloja ja ettemme pelkästään myy raaka-ainetta ulkomaille, josta ostamme puutuotteita, kuten huonekaluja. Erityisen suurena juttuna pidän puukerrostalojen rakentamisen edistämistä.
Vihreiden viimeisessä metsäpoliittisessa ohjelmassa halutaan verottaa puunpolttoa, kun sitä edellisessä tarjottiin tariffia puun polttoon. Mielestäni tämä on fiksua, painopiste on siirtynyt metsäenergian hyödyntämisestä monimuotoisuuden vaalimiseen. Myös ainespuun (sahapuun) menemistä polttoon pitää välttää, sillä ainespuussa puuhun kertynyt hiili on varastoituna pitkäkestoisiin puutuotteisiin.
Mitä voidaan sanoa Naantalin hakkuista?
Otan kantaa niillä tiedoilla, joita median kautta olen saanut ja joita julkisista lähteistä on saatavilla. Iltalehti julkaisi kiinteistötunnuksen, jota en kuitenkaan toista tässä. Kiinteistötunnuksen kautta selville saa myös hakkuuilmoitukset, josta selviää sijainti kartalla, hakkuutapa, hehtaarimäärä ja uudistamistapa.
Julkisuudessa on kerrottu, että hakkuiden taustalla on okakaarnakuoriaistuhojen välttäminen. Okakaarnakuoriaiset ovatkin juuri Varsinais-Suomessa aiheuttaneet ongelmia.
Kiinteistön pohjoisosassa (noin 5,6 ha) hakkuutapana on siemenpuuhakkuu. Metsänhoitosuositusten mukaan siemenpuuhakkuussa männikössä siemenpuiksi jätetään 50–100 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille. Menetelmä toimii parhaiten, kun hakkuu tehdään ennen hyvää siemensatoa. Siemenpuut on suositeltavaa poistaa taimikon päältä heti, kun uudistusala on riittävästi taimettunut.
Kiinteistö jakautuu kolmeen osaan, joista kuvassa keskimmäinen on hakkuiden kohteena.Metsänkäyttöilmoituksen kartalla palvelusta selviää kuviokohtaiset koot ja muut yksityiskohdat.Kuva kyseistä siemenpuuhakkuukuviosta. Linkitetty Iltalehdestä.
Kuvasta päätelleen kyseessä voisi olla myös jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä siemenpuuhakkuu, jossa jätetään 50–150 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille.
Metsänkäyttöilmoituksessa uudistamisen koodina oleva 101 tarkoittaa männyn luontaista uudistamista (siemenpuuhakkuut). Tästä päätellen okakaarnakuoriaisongelma on tulevaisuudessa jälleen edessä, jollei muuta tehdä. Toisaalta maapohja ei välttämättä mahdollista monilajisuutta, mikä on yksi suosituksista hyönteistuhojen välttämiseksi.
Oletan, että Iltalehden toimittaja olisi saanut halutessaan dramaattisempia kuvia alueen eteläpuolelta, missä toteuttamistapana on ylispuiden poisto (n. 5 ha), avohakkuu (4,7 ha) sekä siemenpuuhakkuu (3,3 ha) ja harvennushakkuu (0,6 ha). Ylispuiden poisto tarkoittaa yleensä isojen puiden poistamista ja on usein avohakkuun kaltainen.
Huomaan, että itse metsänkäyttöilmoitusten pohjalta laskemissani hehtaarimäärissä on heittoa siihen, mitä julkisuudessa on sanottu. En tiedä, mitkä ovat oikeat luvut, mutta ainakin Savossa taitaa tapana olla, että isännät kateutta välttääkseen jonkin verran vähättelevät lukuja.
Kiinteistön eteläosassa avohakkuukuviolla uudistamisen koodina on 302, mikä tarkoittaa kuusen istutusta. Arvelen, että kyseisellä kuviolla lienee nyt hakattu myös kuusta.
Metsäkeskukselta saatu metsäkäyttöilmoitus on 9 sivuinen. Hakkuuoikeuden haltija on Luvian Saha Oy. Luvian Saha kertoo nettisivullaan, että myy tarkkaan valikoiduista raaka-aineista valmistettua kuusi- ja mäntysahatavaraa ja höylätuotteita, puuvalmiina sekä eri tavoin pintakäsiteltyinä viidelle eri mantereelle. Asiakkaita ovat jälleenmyyjät sekä erilaiset puutuoteteollisuuden toimijat.
Tämä on omissa silmissäni hyvin myönteistä ilmaston kannalta, puihin varastoitunut hiili säilyy puutuotteissa vuosikymmenten ajan, samalla kun kasvatusalalle syntyy uusi hiilinielu.
Kuva metsänkäyttöilmoituksesta (yksi monista). Linkitetty Iltalehdestä.
Jossain on arveltu, että puut olivat keskenkasvuisia. Toisaalta jos niin oli, kuoriastuhon välttäminen nyt oli vielä mahdollista ja puista saatiin ainespuuta sahateollisuuteen. Jos kuoriaiset olisivat tuhonneet puut, olisi ne menneet polttoon tai selluksi, joka on se huonompi vaihtoehto ilmaston kannalta.
Entä luontoarvot? Kyseisellä kasvatusalalla on harjoitettu metsätaloutta aiempien metsänkäyttöilmoitusten perusteella intensiivisesti jo pitkään. On aivan hullua, että nyt netin keskustelupalstoilla yksityisomisteisen talousmetsän suojelun perään huutavat ihmiset, jotka toisessa kohtaa eivät ole valmiita suojelemaan korkean monimuotoisuusarvon sisältäviä valtion luonnonmetsiä. Luonnonmetsien kannalta on paras, että metsätaloutta harjoitetaan juuri tämän kaltaisissa paikoissa.
Vaikka kyse on Vihreiden puheenjohtajan puolison osaomistamista metsistä, on viestinnän kautta tullut kuva, että ”on yhdessä” hoidettu asiaa. Ja hyvin on hoidettukin, en löydä tapauksesta moitittavaa ja voidaan siis sanoa, että tämä meni kuten Vihreät opettaa.
En usko, että tavoittaa, mutta hyvää pääsiäisen aikaa Sofia Virralle ja kaikille hänen läheisilleen, kuten kaikille muillekin metsätaloudesta kiinnostuneille!
Kuva ja linkki Savon Sanomien artikkeliin ”Kulta-ajasta konkurssiin – taidekeskus Retretti ennen ja nyt”
Lopputalven lumilla on yhtenä keskustelun aiheena ollut monella maan hallituksen Itä-Suomi ohjelman rahoituskohde Retretin luolastoon. Asiaa on selostettu kaupunginhallituksen esityslistatekstissä. 10.3. Kaupunginhallitus päätti äänin 9–2 jatkaa Retretin kunnostushankkeen valmistelua.
Minkä tahansa hankkeen rahoituskelpoisuuden ehtona on sen toteutuskelpoisuus. Toteutuskelpoisuuden yhtenä ehtona yleensä on pidetty taloudellisesti kestävää liiketoimintaa. Taidemesenaatille riittää filantropistinen halu investoida tärkeänä pitämäänsä kohteeseen ilman odotusta tuottavuudesta, yleensä silloin rahapussi on sen verran paksu, että tulevaisuuden käyttötalouskulut eivät uhkaa projektin jatkuvuutta.
Investoinnissa on kyse siitä, että Itä-Suomi ohjelman kautta investointiin tulisi 80% rahoitus (8,4 miljoonaa euroa) ja kaupungilta tarvittava osuus.
Minulle ei ole aivan selvinnyt, mikä Savonlinnan kaupungin tavoite ja tarkoitus on jatkaa keskustelua Retretin luolastoon investoimisesta.
Pieni huomio asian käsittelystä kaupunginhallituksessa 10.2. Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Tuukka Suomalainen jätti eriävän mielipiteen, jossa mm. sanotaan. ”Kokouksessa asian esittelyssä kuultiin, että jos kaupungin alustavasta mukanaolosta päättäminen viivästyy, vaarantaa se hankkeen rahoituksen Itä-Suomi ohjelmasta.”
Esittelytekstistä en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että kaupungin investointipäätös olisi ehto rahoitukselle Itä-Suomi ohjelmasta. Tällaisia ehtoja varmastikin on ja ne ovat saattaneet olla esillä ainoastaan keskusteluissa. Mielestäni asiat joihin kokouksen pöytäkirjassa viitataan tulisi kuitenkin olla osana esittelytekstiä, vaikka sitten muodossa kuka on sanonut ja milloin.
Päätöksessä puhutaan kuitenkin miljoonista, kaupungilla on isoja investointeja jonossa, sekä monet matkailukäyttöön kaavaillut kohteet ja investointisuunnitelmat ovat puolivaiheessa. Esityslistan selostus taloudellisen kantokyvyn arvioinnista jää vähäiseksi ”Savonlinnan kaupunki ei ole kuntalain tarkoittama kriisikunta” -toteamuksen kanssa. Esiin ei esimerkiksi tuoda, mistä kate otettaisiin. Myöskään taloudellisia pitkän aikavälin riskejä ei ole selvitetty mielestäni riittävästi (olettaen, että kaupunginhallituksella ei ollut muuta päätösmateriaalia käytössään).
Joskus päätöksen esittelyssä käytetään halpaa puhetta, jota ei kirjoiteta esittelytekstiin. Esittelyteksti kun jättää dokumentin, jonka pohjalta voidaan myöhemmin näyttää virheet ja palata niihin.
Huomaan olevani jälleen ns. epäilevä-Tuomas, toivon toki että ajan myötä hankkeen puolesta puhujat osoittavat epäilyt vääriksi. Itse olisin äänestänyt kaupunginhallituksessa hanketta vastaan.
