Kuntavaaleissa, kuten monissa muissakin vaaleissa käytössä on suhteellinen vaalitapa, jossa ehdokaslistan, yleisimmin puolueen (mutta joskus myös puolueisiin liittymättömän valitsijayhdistyksen tai kahden tai useamman puolueen asettaman liiton) saamat äänet lasketaan yhteen ja näin saadaan selville listalle kuuluvien paikkojen määrä.
Selkeyden vuoksi käytän synonyyminä listaa ryhmälle ja puolueelle, sekä epäselkeyden vuoksi toisessa kohdassa toisin päin.
Kyseiseltä ehdokaslistalta eniten ääniä saaneet ehdokkaat tulevat valituksi valtuustoon. Tämä selittää sen, miksi Savonlinnassa esimerkiksi vasemmistolta 120 äänellä jäätiin varapaikalle, kun Liike Nytiltä 48 äänellä päästiin valtuutetuksi. Liike Nytin eniten ääniä saanut ehdokas sai valtavan äänisaaliin 1331 ääntä ja veti muita listalla olleita mukanaan. Vaaleissa toiseksi eniten saanut sai 759 ääntä. Sama suhteellisuus ja listojen valta ennen ehdokkaita saa aikaan myös sen, että 759 ääntä saanut on tulossa valtuuston puheenjohtajaksi ja 75% häntä enemmän ääniä saanut joutuu tyytymään johonkin vararooliin.
Kunnissa toimivien lautakuntien, kaupunginhallituksen ynnä muiden toimielinten paikat jaetaan ryhmien välisissä neuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa tarkastellaan ryhmän saamia valtuustopaikkoja, jos rajatapauksissa nämä menevät tasan, on määräävä listan saama äänimäärä.
Esimerkkinä nyt käytyjen kunnallisvaalien jälkeinen tulos ja jaettavana on 11-paikkainen toimielin.
Keskustan vertausluku on 13, koska sillä on 13 valtuutettua, samoin SDP:n. Molemmille näistä lasketaan toinen vertausluku, joka on puolet valtuutettujen määrästä (6,5), kolmas vertausluku on kolmas osa (4,33) valtuutettujen määrästä ja neljäs on neljäsosan (3,25).
Kolmannen paikan saa Liike Nyt vertausluvulla 7. Tämän jälkeen neljännen Keskusta ja viidennen SDP. 5-paikkaisia toimielimiä on ainakin elinvoimajaosto, joten jos ei kummempia vaihtokauppoja tässä kohdassa nähdä, on nämä paikat edellä mainituille ryhmille.
Kuudenteen ja seitsemänteen paikkaan riittää vertausluku 4,33 (Kesk ja SDP), kahdeksas ja yhdeksäs olisi menossa vertausluvuilla 3,25 Keskustalle ja SDP:lle sekä kymmenes Liike Nytille.
Yhdennentoista paikan kohdalla Vihreät ja Kokoomus ovat tasoissa valtuutettujen määrässä ja siksi katsotaan puolueiden välistä vaaleissa saatua äänimäärää, joka on 126 ääntä vihreiden eduksi. Näin siis suhteellisen vaalitavan mukainen jako 11-paikkaisessa olisi, Keskusta 4, SDP 4, Liike Nyt 2, Vihreät 1.
Ilman paikkaa jäävät Kokoomus, KD, Vasemmisto ja PS. Toisin sanoen nämä ryhmät eivät yletä sen pöydän reunalle, jossa paikat jaetaan.
Koska jokainen toimielin käsitellään erikseen, noudatetaan samaa kaavaa myös 11-paikkaisissa lautakunnissa jne.
Voidaan kysyä onko reilua, että esimerkiksi Kokoomus, joka sai enemmän kuin neljäs osan SDP:n äänistä, saisi jaossa olevista KH ja lauatakuntapaikoista 0, samalla kun SDP saa toista kymmentä paikkaa? Tai vihreät yhden paikan jokaisesta 11-paikkaisesta toimelimestä eli 4 paikkaa.
Paikkojen kokonaismäärää en ala tässä nyt kertaamaan. Pointtina on, että isot jakavat paikat pitkälti keskenään ja pienet jäävät nuolemaan näppejä.
Mitä ovat tekniset neuvotteluliittoumat?
Jotta neuvotteluissa kuntalaisten ääni kuuluisi, on mahdollistettu pienten ryhmien liittoutuminen. Menettely on lain mukainen. Näistä liittoumista käytetään nimeä tekninen neuvotteluliittouma, jolla korostetaan, että kyseessä ei ole sisällöllinen yhteistyö – ryhmät eivät sitoudu yhteiseen ohjelmaan tai kannattamaan toistensa esityksiä valtuustossa. Tavoitteena on yhdessä päästä takaisin pöydän ääreen ja saada lopputulokseksi jotain, joka sitten edelleen jaetaan neuvotteluliitossa olleiden ryhmien kesken.
Tarvitaanko liittoumia?
Isojen ryhmien yleensä kannattaa osoittaa kohtuutta ja tarjota pienimmille ryhmille jotain, jotta nämä pidättäytyisivät liittoutumasta ja jotta kuntalaisille välittyisi käsitys reilusta pelistä. Tämä on myös syy, miksi vihreät saivat neljä vuotta sitten paikan sivistyslautakunnassa, vaikka valtuutettujen määrä vaaleissa jäi yhteen. Näin odotan tälläkin kertaa käyvän yhteen paikkaan jäänneille.
Yksi tapa arvioida reiluutta, on siis se mitä vastaavassa tilanteessa on aiemmin saatu. Eli kun vihreät saivat paikan sivlassa, on lautakuntapaikka vastaavasti odotettavissa nyt Vasemmistolle ja PS:lle. Keneltä tuo paikka otetaan on toinen kysymys.
Näiden lisäksi tarkastuslautakunta on jaettu yleensä periaatteella, että sinne tulee edustajat kaikista läpipäässeistä puolueista.
Vantaalla toisin kuin monissa kunnissa kaksi suurinta puoluetta jakavat eri luottamuselinten puheenjohtajuudet keskenään ja tämän seurauksena on muodostunut liittouma.
Myös Imatralla ja Porissa on uutisoitu liittoumista.
Lisätietoa
Muualta Suomesta on kantautunut useita tietoja neuvotteluliittoumista.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011186700.html
https://yle.fi/a/74-20157077
https://yle.fi/a/74-20157449
Mitä tarkoittaa pisteytys?
Paikkojen pisteytys tarkoittaa, että kaikki jaossa olevat paikat pisteytetään ja ryhmät saavat käyttöönsä pisteitä kokonsa mukaisesti. Tämän jälkeen puolueet käyttävät pisteitään paikkojen saamiseksi. Kaikki ryhmät ovat sitoutuneet pisteytysjärjestelyyn. Hyvinä puolina on ainakin, että järjestelmä on selkeä, siihen ei sisälly äänikynnyksiä, jotka jättäisivät osan puolueista mopen osaan ja olisi siinä mielessä reilu tapa muuntaa kansalaisten antamat äänet luottamuspaikkojen muotoon.
Pisteytys on ollut useiden vuosien ajan käytössä ainakin Espoossa ja sieltä on kantautunut varsin myönteistä viestiä järjestelmän toimivuudesta.
Savonlinnassa pisteytystä, tai sen selvittämistä on ehdotettu kerrasta toiseen, ehdottajina ovat olleen yleensä pienet ryhmät. Pisteytystä ei ole kuitenkaan otettu käyttöön.
Alla on otteena esimerkki Espoon aiemmin käyttämästä pisteytyksestä kaupunginhallituksen paikkojen kohdalla. Vasemman puoleisessa sarakkeessa on tehtävä, sen jälkeen pisteet ja oikean puoleisessa jaossa olevine paikkojen lukumäärä.
Lautakuntien vastaavat pisteet ovat pj 8, vpj 6, jäsen 5, varajäsen 1. Kannattaa myös huomata, että nämä ovat pisteet kahdesta vuodesta, eli kaikki paikat on mahdollista jakaa jonkun toisen kanssa.
Kaikkien jaossa olevien paikkojen pistesumma on siis sama kuin ryhmien käytössä olevien pisteiden summa.
Onko Savonlinnan toimintatapa reilu?
Savonlinnan toimintatapa olisi mielestäni reilu vasta kun käytetään pisteytystä. Tällä hetkellä on paljon kiinni siitä, miten isot puolueet ovat valmiit tulemaan vastaan ja ”jakamaan omasta potistaan”. Laitan oman potin lainausmerkkeihin, sillä itse kannatan pisteytysjärjestelmää.
Sunnuntaina käynnistyvien neuvottelun kulusta kerrotaan sen verran mitä yhdessä neuvotteluissa sovitaan tiedottamisesta, mutta lopputuloshan on sitten lopulta julkinen.
PS. Voin tehdä ehdotuksen pisteytyksestä ylläolevaa (Espoon vanhaa) pisteytystä mukaillen.
Tämän tekstin inspiroi kirjoittamaan Savonlinnan entinen valtuutettu Teemu Hirvonen. Olen samaa mieltä Teemun kanssa, että kyse on mielipideasiasta. Samaa mieltä olen myös siitä, että yleensä parempi olisi koittaa saada asia hoidettua ilman teknisiä neuvotteluliittoja. Kuitenkin, jos tilanne on se, että isot eivät pysty tulemaan yhtään vastaan, voi olla että mielipiteet eivät sovitu kitkatta yhteen ja neuvotteluliittoja tarvitaan. Yksi puolue on muistini mukaan vastustanut pisteytysjärjestelmää kerrasta toiseen erityisen ponnekkaasti.
Alla myös linkki edellä olevan kuvakaappauksen lähteeseen Facebookissa:
Neuvottelut paikkajaosta alkavat sunnuntaina. Lautakuntapaikkoja saatetaan karsia.
Julkaissut Itä-Savo Keskiviikkona 30. huhtikuuta 2025