Kun suojelemme norppaa, norppa suojelee meitä.

Mitä tarkoitan?

Saimaannorpan suojelu on yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoista. Kun aktiivista suojelua aloitettiin 80-luvulla, ei ennuste ollut kovin hyvä. Vaikka norpan metsästys kiellettiin 1955, etenkin Saimaan suuret elohopeapitoisuudet 1960- ja 1970-luvuilla vaikuttivat heikentävästi norppien lisääntymiseen. Saimaa oli paikoin niin huonossa kunnossa, ettei siinä pystynyt uimaan.

Yhtä lajia ei voi suojella ilman, että suojelee sen elinympäristöä ja muita siellä eläviä lajeja. Norppa on sateenvarjolaji. Sateenvarjolaji on laji, jonka suojeleminen on tärkeää muiden lajien kannalta. Lajin suojeleminen turvaa myös muiden saman ympäristön lajien säilymistä, ja sateenvarjolajin häviäminen taas vaikuttaisi negatiivisesti muihin lajeihin.

Saimaannorpan sateenvarjon alle on päässyt myös ihminen ja suojelu on tuottanut monia hyviä asioita, joista merkittävimpänä:

• nykypäivänä Saimaan vettä pystyy jopa juomaan, Saimaan virkistysarvo on suuri
• Saimaassa on vahvat kalakannat (kaupallinen kalansaalis on 3,3 miljoonaa euroa).

Nämä ovat kiistatta asioita, joista ihminen hyötyy. Suojelulla on aina paremmat mahdollisuudet onnistua, kun paikalliset ihmiset näkevät suojelun merkityksellisenä ja suhtautuvat myönteisesti suojelun kohteena olevaan lajiin.

Vaikka norppa on antanut meille paljon, ajattelen, että se voi antaa Savonlinnalle vielä enemmän.

• Norppapääkaupunki Savonlinnassa saimaannorppamatkailu erityisesti pidentää kesäsesonkia alkupäästä.
• Talvella voitaisiin saada myös turisteja saimaannorpan apukinoskolauksiin.
• Norppa voi ottaa koko Savonlinnan sateenvarjonsa ja brändinsä alle ja antaa lisäarvoa koko kaupungille. Tähän tarvitsemme yhteisen köyden vetoa koko kaupungilta.

Mihin haluan puuttua?

Savonlinnan kaupunginjohtaja ei ole ymmärtänyt norpan merkitystä ja potentiaalia.

Saimaannorpan suojelua ohjaa viiden vuoden välein uusittava suunnitelma. Se on päivitetty viimeksi vuonna 2022. Kalastusrajoitukset antaa valtioneuvosto viiden vuoden määräajaksi. Nykyiset rajoitukset on asetettu vuonna 2021.

1.3.2021 Savonlinnan kaupunginhallitus vastasi MMM:n lausuntopyyntöön valtioneuvoston asetusluonnoksesta eräiksi kalastusrajoituksiksi Saimaalla. Lausuntoja pyydetään viiden vuoden välein.

Selkokielellä ilmaistuna Savonlinnan lausunto oli, että norpasta on enemmän arvoa unohtumattomana elämyksenä mökkiläisten verkkojen sivusaaliina ja että kaupallinen kalastus on riippuvainen nimenomaan verkkokalastuksesta, jonka vuoksi verkkokalastusta ei pidä rajoittaa. (Verkkokalastus on kuitenkin pieni osuus kaupallisesta arvosta, kun se on 800 tuhatta 3,3:sta miljoonasta, lisäksi kuhan kalastus norppaturvallisemmilla rysillä kasvaa koko ajan.)

Päätöksen valmistelu oli lyhyesti sanottuna luokaton ja tiivistyy kaupunginjohtaja Janne Laineeseen. Kaupunginjohtaja muutti esitystään kokouksessa ja tuotti melkoisen aivopierun. Erityisesti kaupunginjohtajan lanseeraamat opastetut verkkokalastusmatkat ovat päätöksenteon pohjanoteeraus. Hyvästä hallinnosta ei ollut tietoakaan.

Savonlinnan kaupunki onnistui saamaan Suomen luonnonsuojeluliiton huomion erittäin ikävällä tavalla.

Kyseinen episodi ei saa toistua enää, ja siksi ajattelen, että on hyvä ettei kaupunginjohtaja Laine ei ole enää lausumassa kun asia tulee seuraavan kerran päätettäväksi 2026.

Hyviä kuuttiuutisia on kuulunut huhtikuun alussa pesänlaskijoilta pitkin Saimaata. Aina optimistisena ihmisenä veikkaan, että tämä kevät on saimaannorpan kuuttien ennätysvuosi ja meillä on aihetta kilistää saimaannorpalle.

Lisätietoa

Saimaannorpan suojelun historiaa https://yle.fi/a/3-8082584