Kuntavaalien jälkeen olen huomannut monen asian kasautuneen ja kasan purkua ei ole helpottanut pääsiäisestä vaivannut sitkeän puoleinen flunssa. Vapun kunniaksi kävin kuitenkin katsomassa Savonlinnan teknisen lautakunnan pitkään valmistellun päätöksen kaupungin metsästrategiasta.
Asia on tärkeä Savonlinnalle ja siksi olen harmissani seurannut ontuen vuodesta toiseen taapertavaa metsästrategian päättämistä. Huoli sekä valmistelun laadullisesta että määrällisestä riittävyydestä on tullut korviini monesta suunnasta.
En nyt ota kantaa päätöksen sisältöön sillä aikani ei yksinkertaisesti siihen riitä.
Kaupungin päätöksenteon tulee pohjautua lakiin ja jos näyttää siltä, että niin ei ole tapahtunut, on kuntalaisilla oikeus valittaa päätöksen laillisuudesta. Olen toisinaan joutunut kysymään ohjetta oman ymmärtämyksen loppuessa ja kaupungilta sekä muilta asiantuntijoilta olenkin sitä saanut. Mielestäni asia on äärimmäisen tärkeä, jos kaupunki ei tee laillisia päätöksiä myös pienissä asioissa, katoaa siltä uskottavuus kokonaan.
Miltä osin katson päätöksen virheelliseksi?
Katson, että päätös on virheellinen, koska päätökseen liitetty muutoksenhakukielto on virheellinen. Muutoksenhakuohje tulee antaa uudelleen ja valitusosoitus tulee korjata. Jos valitusosoitusta ei ole annettu tai päätöksessä on virheellisesti ilmoitettu, ettei siihen saa hakea muutosta valittamalla, viranomaisen on annettava uusi lainmukainen valitusosoitus.
Päätökseen on liitetty muutoksenhakukielto, johon on copy-pastettu kaikki mahdolliset muutoksenhakukiellon perusteet ilman täsmennystä siitä, mihin näistä viitataan. Koska päätös ei ilmeisemminkään liity virka- tai työehtosopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen tai etuosto-oikeuteen eikä koske oppilaan arviointia jäljelle jää väite, jonka mukaan kyseessä on päätös, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Näkemykseni mukaan kuitenkin kysessä on kunnan viranomaisen lopullinen kannanotto, kyse ei ole valmistelusta tai täytäntöönpanosta. Sen sijaan kyseistä päätöstä on edeltänyt valmistelua ja siitä seuraa täytäntöönpanoa.
On vaikea sanoa, miksi valitusosoitus on haluttu estää, en usko että kukaan olisi lähtenyt valittamaan päätöksestä ja se olisi saanut nopeammin lain voiman. En oikeastaan keksi muuta syytä kuin kiireen, asiaa ei haluttu siirtää seuraavalle valtuustokaudelle. Oletan, että nykyinen lautakunta ehtii vielä korjaamaan tämän virheensä, ellen minä ole erehtynyt asiassa, mikä on hyvin mahdollista sekin.
Yleensä ottaen kiireessä tehdyt päätökset saattavat kostautua ja oikomalla saavutettu lopputulos voi olla hitaampi ja hatarampi kuin huolellisesti tehty. Siksi toivon, että Savonlinnan kevät tuo meille mukanaan parempaa byrokratiaa.
Pääsiäisen aikana Vihreiden metsätalouslinjaukset pääsivät syyniin, kun keltainen lehdistö huomioi Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran miesystävän osaomistamien metsien hakkuut.
Koska olen puusepän opinnot tehnyt ja suomalaisen metsäteollisuuden ja metsätalouden kriittinen kannattaja sekä samaan aikaan luonnonsuojelija, en malta olla kirjoittamatta joitain huomioitani asiasta.
Totta on, että Vihreät ovat toistuvasti huutaneet valtion vanhojen metsien suojelun perään. Tämä on mm. paitsi asiantuntijoiden suositus myös lupaus pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa. Erimielisyyttä on vielä siitä, miten hallitus määrittelee vanhat metsät sekä missä aikataulussa suojelu tehdään (hakataanko metsät ennen kuin ehditään suojella).
Myös kannattaa huomata, että tapauksen nettihuutelijoiden väitteistä huolimatta Vihreät eivät missään vaiheessa ole olleet kieltämässä tai lopettamassa metsätaloutta. Päin vastoin, Vihreät haluavat huolehtia kestävästä metsätaloudesta tulevaisuuteen. Ohjelmassaan vihreät toivovat panostuksia puun arvonlisän (jalostusarvon) nostamiseen, siis jotta pienemmällä määrällä puuta saataisiin enemmän tuloja ja ettemme pelkästään myy raaka-ainetta ulkomaille, josta ostamme puutuotteita, kuten huonekaluja. Erityisen suurena juttuna pidän puukerrostalojen rakentamisen edistämistä.
Vihreiden viimeisessä metsäpoliittisessa ohjelmassa halutaan verottaa puunpolttoa, kun sitä edellisessä tarjottiin tariffia puun polttoon. Mielestäni tämä on fiksua, painopiste on siirtynyt metsäenergian hyödyntämisestä monimuotoisuuden vaalimiseen. Myös ainespuun (sahapuun) menemistä polttoon pitää välttää, sillä ainespuussa puuhun kertynyt hiili on varastoituna pitkäkestoisiin puutuotteisiin.
Mitä voidaan sanoa Naantalin hakkuista?
Otan kantaa niillä tiedoilla, joita median kautta olen saanut ja joita julkisista lähteistä on saatavilla. Iltalehti julkaisi kiinteistötunnuksen, jota en kuitenkaan toista tässä. Kiinteistötunnuksen kautta selville saa myös hakkuuilmoitukset, josta selviää sijainti kartalla, hakkuutapa, hehtaarimäärä ja uudistamistapa.
Julkisuudessa on kerrottu, että hakkuiden taustalla on okakaarnakuoriaistuhojen välttäminen. Okakaarnakuoriaiset ovatkin juuri Varsinais-Suomessa aiheuttaneet ongelmia.
Kiinteistön pohjoisosassa (noin 5,6 ha) hakkuutapana on siemenpuuhakkuu. Metsänhoitosuositusten mukaan siemenpuuhakkuussa männikössä siemenpuiksi jätetään 50–100 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille. Menetelmä toimii parhaiten, kun hakkuu tehdään ennen hyvää siemensatoa. Siemenpuut on suositeltavaa poistaa taimikon päältä heti, kun uudistusala on riittävästi taimettunut.
Kiinteistö jakautuu kolmeen osaan, joista kuvassa keskimmäinen on hakkuiden kohteena.Metsänkäyttöilmoituksen kartalla palvelusta selviää kuviokohtaiset koot ja muut yksityiskohdat.Kuva kyseistä siemenpuuhakkuukuviosta. Linkitetty Iltalehdestä.
Kuvasta päätelleen kyseessä voisi olla myös jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä siemenpuuhakkuu, jossa jätetään 50–150 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille.
Metsänkäyttöilmoituksessa uudistamisen koodina oleva 101 tarkoittaa männyn luontaista uudistamista (siemenpuuhakkuut). Tästä päätellen okakaarnakuoriaisongelma on tulevaisuudessa jälleen edessä, jollei muuta tehdä. Toisaalta maapohja ei välttämättä mahdollista monilajisuutta, mikä on yksi suosituksista hyönteistuhojen välttämiseksi.
Oletan, että Iltalehden toimittaja olisi saanut halutessaan dramaattisempia kuvia alueen eteläpuolelta, missä toteuttamistapana on ylispuiden poisto (n. 5 ha), avohakkuu (4,7 ha) sekä siemenpuuhakkuu (3,3 ha) ja harvennushakkuu (0,6 ha). Ylispuiden poisto tarkoittaa yleensä isojen puiden poistamista ja on usein avohakkuun kaltainen.
Huomaan, että itse metsänkäyttöilmoitusten pohjalta laskemissani hehtaarimäärissä on heittoa siihen, mitä julkisuudessa on sanottu. En tiedä, mitkä ovat oikeat luvut, mutta ainakin Savossa taitaa tapana olla, että isännät kateutta välttääkseen jonkin verran vähättelevät lukuja.
Kiinteistön eteläosassa avohakkuukuviolla uudistamisen koodina on 302, mikä tarkoittaa kuusen istutusta. Arvelen, että kyseisellä kuviolla lienee nyt hakattu myös kuusta.
Metsäkeskukselta saatu metsäkäyttöilmoitus on 9 sivuinen. Hakkuuoikeuden haltija on Luvian Saha Oy. Luvian Saha kertoo nettisivullaan, että myy tarkkaan valikoiduista raaka-aineista valmistettua kuusi- ja mäntysahatavaraa ja höylätuotteita, puuvalmiina sekä eri tavoin pintakäsiteltyinä viidelle eri mantereelle. Asiakkaita ovat jälleenmyyjät sekä erilaiset puutuoteteollisuuden toimijat.
Tämä on omissa silmissäni hyvin myönteistä ilmaston kannalta, puihin varastoitunut hiili säilyy puutuotteissa vuosikymmenten ajan, samalla kun kasvatusalalle syntyy uusi hiilinielu.
Kuva metsänkäyttöilmoituksesta (yksi monista). Linkitetty Iltalehdestä.
Jossain on arveltu, että puut olivat keskenkasvuisia. Toisaalta jos niin oli, kuoriastuhon välttäminen nyt oli vielä mahdollista ja puista saatiin ainespuuta sahateollisuuteen. Jos kuoriaiset olisivat tuhonneet puut, olisi ne menneet polttoon tai selluksi, joka on se huonompi vaihtoehto ilmaston kannalta.
Entä luontoarvot? Kyseisellä kasvatusalalla on harjoitettu metsätaloutta aiempien metsänkäyttöilmoitusten perusteella intensiivisesti jo pitkään. On aivan hullua, että nyt netin keskustelupalstoilla yksityisomisteisen talousmetsän suojelun perään huutavat ihmiset, jotka toisessa kohtaa eivät ole valmiita suojelemaan korkean monimuotoisuusarvon sisältäviä valtion luonnonmetsiä. Luonnonmetsien kannalta on paras, että metsätaloutta harjoitetaan juuri tämän kaltaisissa paikoissa.
Vaikka kyse on Vihreiden puheenjohtajan puolison osaomistamista metsistä, on viestinnän kautta tullut kuva, että ”on yhdessä” hoidettu asiaa. Ja hyvin on hoidettukin, en löydä tapauksesta moitittavaa ja voidaan siis sanoa, että tämä meni kuten Vihreät opettaa.
En usko, että tavoittaa, mutta hyvää pääsiäisen aikaa Sofia Virralle ja kaikille hänen läheisilleen, kuten kaikille muillekin metsätaloudesta kiinnostuneille!
Savonlinnan kuntavaalit on käyty ja savonlinnalaiset ovat puhuneet. Valtuusto uudistui. Vaalien voittajiin lasketaan Vihreiden ohella Liike Nyt, Keskusta ja SDP. Kiitos kaikille äänestäneille ja
onnea kaikille valituille!
Myös Kokoomus kärsi ilmeisesti Liike Nytin menestyksestä ja menetti yhden paikan päätyen kolmeen. KD piti paikkamääränsä kahdessa, mikä oli selkeä onnistuminen ja Vasemmisto sai yhden uuden edustajan läpi, vaikkakin paikkamäärä tippui kahdesta yhteen. Perussuomalaiset kokivat sen, mikä oli Vihreiden osa neljä vuotta sitten, yksi valtuutettu uusi paikkaansa. Tippujia PS:llä ei kuitenkaan ollut, sillä edellinen valtuustoryhmä oli ehtinyt vaihtaa maisemaa, puoluetta tai jäädä muuten pois. Taustalla oli edellä mainitun lisäksi ehdokashankinnan laahaaminen, myös puolueen tappio oikealle notkollaan olevan hallituksen talouspolitiikan seurauksena. Saman sai kokea Keskusta hallituskaudella 2015-19. Saapa nähdä, kuinka pitkään takiaispuolue PS roikkuu ministeri-Audin takapenkillä.
Vihreiden neljäs paikka jäi 13 äänen päähän, joten tästä(kin) on hyvä jatkaa.
Muutenkin tippumisen koki vain kaksi valtuutettua, näistä toinen Vihreiden erinomainen valtuutettu Ritva Käyhkö. Ritva teki hienon valtuustokauden ja ansaitsee suuren kiitoksen. Myötätuntoni on myös Kokoomuksen Janne Leinosella, vaikka hänen puolueensa kanssa olenkin monesta asiasta eri linjoilla. Janne johti ja johtaa joukkoaan edestä ja on tekijäihminen.
Kaiken kaikkiaan näen, että Savonlinnassa siirryttiin molemmilta laidoilta keskelle. Uusia ja uusvanhoja valtuutettuja on 19, vaikkakin heidän joukossaan on lukuisia paluun tehneitä konkareita. Uudessa valtuustossa on kaikki, mitä tarvitaan Savonlinnan nostamiseen seuraavalla kaudella, ja vaikka en itse valtuustoon kuulukaan, tuon oman panokseni silloin kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Vaikuttamista voi tehdä myös montaa muuta kautta ja aion sen myös tehdä.
Minulle joku sanoi ennen vaaleja, että ei aio äänestää minua, koska menen joka tapauksessa läpi. En ole kuitenkaan koskaan tullut valituksi ja ymmärrän, että jokaisella on vain yksi ääni käytettävänä, joten sille etsitään maksimaalista vaikutusta.
Luonto ja luonnonsuojelu eivät ole monelle ratkaisevia äänestyspäätöksiä, mutta ajattelen, että jatkan näillä teemoilla. Vaikka sitten takarivistä. Sain viime valtuustokaudella varavaltuutetun roolista käsin tehdä useita valtuustoaloitteita ja meneillään olevan Kielua-Kakonsalon retkeilyalueen eteneminen ja edistäminen on asia, jossa haluan olla mukana.
Huomaan olevani melkoinen generalisti, jolle vaaleissa on mahdotonta typistää asia pointtiin tai edes kolmeen. Nytkin halusin olla puolustamassa koulutusta, erityisesti Heikinpohjan toimipistettä. Se ettei Heikinpohjan koulun koululaisten vanhemmat äänestäneet minua, tarkoita etteivät he haluaisi tämän ehkä maailman parhaimman kouluyksikön jatkavan toimintaansa, asia ei vaan resonoinut äänestäjärajapinnassa. Tämä oli myös syy, miksi en kirjoitellut mielipidetekstejä, minun on mahdotonta valita minkä asian nostan muiden edelle. Tyydyin kirjoittelemaan omaa blogiani.
Media ei onnistunut tai epäonnistunut aiempiin vaaleihin verrattuna, vaikkakin ajattelen, että vaalien paketoiminen nykykuluttajalle vaatisi uudistumista. Oma ikäluokkani ja minua nuoremmat eivät ole saaneet samanlaista demokratiakasvatusta kuin meitä edeltäneet. Nykyään koetaan tarpeelliseksi äänestysbussit kiertämään oppilaitoksia, selkokieliset vaalikoneet ja mielenkiintoiset vaalikeskustelut. En itse seuraa tiktokkia ja melko vähän Instagramia ym. somealustoja. Politiikkaa kuitenkin tehdään näkyväksi noissa ympäristöissä.
Vuosia laskenut äänestysprosentti nousi 49,9 %:sta 53,2:een!
Vaikkakin toinen fakta on, että ehdokasmäärä on laskenut viimeisen 13 vuoden aikana 41% (2012: 284, 2025: 168) kun äänestäjämäärä on samana aikana laskenut vain 11%.
Opin jälleen paljon kampanjoinnista ja aion jatkaa valitsemallani tiellä. Vegaaniset letut olivat mainio uusi lisä. Vaalit niillä voitettiin ja saatetaan voittaa vielä toisetkin. Näitä on kyllä tehty samalla reseptillä aiemmissa vaaleissa, mutta nyt saatiin homma uudelle tasolle. Rahaa käytin vaaleihin ihan hyvän määrän ja aion käyttää jatkossakin. Rahasta, jonka käytin jäi noin 70% omalle talousalueellemme, toki verot menevät kaikesta ja hyvää tarkoitukseen menee nekin. Oma villi-idea jäi toteuttamatta — olen joku aika sitten hankkinut radiolähettimen, ja piilevä innostukseni olisi ryhtyä tekemään radiolähetystä. Tähän palataan vielä.
Nettisivuillani kävi yhteensä yli tuhat uniikkia vierailijaa maalis-huhtikuussa, olen iloisesti yllättynyt saamastani huomiosta, ääniksi noista ei muuttunut tarpeeksi moni. Aion jatkaa nettisivun pitoa, mutta jotain uutta pitää keksiä, sillä paljastui että nykyisestä verkkotilasta tulee kuukausittainen maksu, ja vaikka maksu ei ole järin suuri, en aio alkaa maksamaan kuukausittain laskuja. Seuraan myös kävijämääriä ennen kuin päätän, jatkanko bloginpitoa.
Mitä muuta jäi mieleen?
Savonlinnan vihreät ehdokkaat paitsi olivat torilla ihmisten kanssa rupattelemassa kerta toisensa jälkeen, haastoivat ja ylittivät itsensä todella arvostettavalla tavalla. Kaikki eivät pystyneet olemaan samalla tavalla mukana, mikä oli jo alusta alkaenkin selvää, mutta kantoivat enemmän kuin oman osuutensa kekoon.
XAMKillä järjestettiin vaalitori ja -paneeli. Vaalitori oli eristetty yhteen tiettyyn aulatilaan, jonne opiskelijat eivät löytäneet tietään varsinkin, kun asiasta ei ollut tiedotettu tai oli tiedotettu vajavaisesti, moni talossa työskentelevä tuttava oli ihmeissään, kun kuuli tällaisesta tapahtumasta. Niinpä ei yllättänyt, kun samana päivänä järjestettyyn vaalipaneeliin ei tullut yhtään opiskelijaa.
Sain myös järjestää oman vaalitilaisuuden Saimaan Maku -kahvilassa ja se oli erinomaisesti onnistunut tapahtuma (kooste seuraa), vaikka yleisöä ei suuresti tullutkaan. Kokemus, jonka perusteella aion tehdä saman uudelleen.
Pari konkreettista vaalilupausta tuli tehtyä ja vaikka äänestäjien suunnasta lupaus jäi lunastamatta, aion katsoa, miten näitä saisi toteutettua jatkossa.
– Savonlinnan Seudun Vihreiden puheenjohtaja Heikki Härkönen
Saimaannorpan suojelu on yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoista. Kun aktiivista suojelua aloitettiin 80-luvulla, ei ennuste ollut kovin hyvä. Vaikka norpan metsästys kiellettiin 1955, etenkin Saimaan suuret elohopeapitoisuudet 1960- ja 1970-luvuilla vaikuttivat heikentävästi norppien lisääntymiseen. Saimaa oli paikoin niin huonossa kunnossa, ettei siinä pystynyt uimaan.
Yhtä lajia ei voi suojella ilman, että suojelee sen elinympäristöä ja muita siellä eläviä lajeja. Norppa on sateenvarjolaji. Sateenvarjolaji on laji, jonka suojeleminen on tärkeää muiden lajien kannalta. Lajin suojeleminen turvaa myös muiden saman ympäristön lajien säilymistä, ja sateenvarjolajin häviäminen taas vaikuttaisi negatiivisesti muihin lajeihin.
Saimaannorpan sateenvarjon alle on päässyt myös ihminen ja suojelu on tuottanut monia hyviä asioita, joista merkittävimpänä:
nykypäivänä Saimaan vettä pystyy jopa juomaan, Saimaan virkistysarvo on suuri
Saimaassa on vahvat kalakannat (kaupallinen kalansaalis on 3,3 miljoonaa euroa).
Nämä ovat kiistatta asioita, joista ihminen hyötyy. Suojelulla on aina paremmat mahdollisuudet onnistua, kun paikalliset ihmiset näkevät suojelun merkityksellisenä ja suhtautuvat myönteisesti suojelun kohteena olevaan lajiin.
Vaikka norppa on antanut meille paljon, ajattelen, että se voi antaa Savonlinnalle vielä enemmän.
Norppapääkaupunki Savonlinnassa saimaannorppamatkailu erityisesti pidentää kesäsesonkia alkupäästä.
Talvella voitaisiin saada myös turisteja saimaannorpan apukinoskolauksiin.
Norppa voi ottaa koko Savonlinnan sateenvarjonsa ja brändinsä alle ja antaa lisäarvoa koko kaupungille. Tähän tarvitsemme yhteisen köyden vetoa koko kaupungilta.
Savonlinnassa kolataan norpalle apukinoksia, etäisimmät kolaajat tulevat Etelä-Suomesta, mutta tulijoita voisi olla ulkomaita myöten.
Mihin haluan puuttua?
Savonlinnan kaupunginjohtaja ei ole ymmärtänyt norpan merkitystä ja potentiaalia.
Saimaannorpan suojelua ohjaa viiden vuoden välein uusittava suunnitelma. Se on päivitetty viimeksi vuonna 2022. Kalastusrajoitukset antaa valtioneuvosto viiden vuoden määräajaksi. Nykyiset rajoitukset on asetettu vuonna 2021.
Selkokielellä ilmaistuna Savonlinnan lausunto oli, että norpasta on enemmän arvoa unohtumattomana elämyksenä mökkiläisten verkkojen sivusaaliina ja että kaupallinen kalastus on riippuvainen nimenomaan verkkokalastuksesta, jonka vuoksi verkkokalastusta ei pidä rajoittaa. (Verkkokalastus on kuitenkin pieni osuus kaupallisesta arvosta, kun se on 800 tuhatta 3,3:sta miljoonasta, lisäksi kuhan kalastus norppaturvallisemmilla rysillä kasvaa koko ajan.)
Päätöksen valmistelu oli lyhyesti sanottuna luokaton ja tiivistyy kaupunginjohtaja Janne Laineeseen. Kaupunginjohtaja muutti esitystään kokouksessa ja tuotti melkoisen aivopierun. Erityisesti kaupunginjohtajan lanseeraamat opastetut verkkokalastusmatkat ovat päätöksenteon pohjanoteeraus. Hyvästä hallinnosta ei ollut tietoakaan.
Kyseinen episodi ei saa toistua enää, ja siksi ajattelen, että on hyvä ettei kaupunginjohtaja Laine ei ole enää lausumassa kun asia tulee seuraavan kerran päätettäväksi 2026.
Hyviä kuuttiuutisia on kuulunut huhtikuun alussa pesänlaskijoilta pitkin Saimaata. Aina optimistisena ihmisenä veikkaan, että tämä kevät on saimaannorpan kuuttien ennätysvuosi ja meillä on aihetta kilistää saimaannorpalle.
Kaupunginjohtajan luottamusta arvioinut tilapäinen valiokunta sai työnsä valmiiksi perjantaina 4.4. puolen päivän jälkeen.
Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua valiokunnan tiimoilta. Huhuilla on tapana elää omaa elämäänsä, varsinkin jollei niitä korvata faktoilla. Asiaa ei tee yhtään helpommaksi se, että kirjoittelua näyttävät tekevän eniten ne, jotka tietävät vähiten, ja samaan aikaan me valiokunnassa työskennelleet olemme yhdessä sopineet, että se mitä olemme kuulleet kokoushuoneessa, jää kokoushuoneeseen. Vieläpä asiaa vaikeuttaa se, että valiokunnan jäsenistä perussuomalaisten edustaja tuo tietoa esiin valikoiden.
Niinpä minä valiokunnan jäsenenä pidättäydyn niissä asioissa, jotka ovat tulleet julkiseksi osana kaupunginvaltuuston luottamuksesta äänestävän kokouksen esityslistaa. Esityslistalla olevien tietojen avulla on kuitenkin mahdollista saada vastaus useimpiin, ellei kaikkiin esitettyihin kysymyksiin.
Ehkä se tärkein asia, jonka haluan tuoda esiin on, että valiokunnan työ oli muodollisesti ja sisällöllisesti pätevää. Toki tästäkin asiasta voidaan valittaa tuomioistuimeen, joka sitten tuo lain voiman päätökselle myöhemmin.
Valiokunnan taustalla oli 35 valtuutetun allekirjoittama aloite kaupunginjohtajan irtisanomiseksi luottamuspulan perusteella. Aloite oli toimitettu 14.2. kaupungin kirjaamoon.
”Kaupunginjohtajan luottamuksen arvioimiseksi ja mahdolliseksi irtisanomiseksi kaupunginvaltuuston on asetettava tilapäinen valiokunta, joka on kuntalain 35 §:n tarkoittama erityinen valmisteluelin kunnanjohtajan irtisanomista koskevassa asiassa.”
”Tilapäisen valiokunnan on asiaa valmistelussa ilmoitettava kunnanjohtajalle ne syyt, mihin luottamuksen menetys perustuu (KuntaL 43§) ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain 34 §:n mukaisesti.”
Valtuusto antoi valiokunnalle tehtäväksi laatia selvitys siitä, onko kaupunginjohtaja Janne Laine menettänyt valtuuston luottamuksen ja mikä on luottamuksen menettämisen peruste käsiteltäväksi viimeistään kaupunginvaltuuston kokoukseen huhtikuussa 2025.
Olen koonnut alle joitain toistuvia kysymyksiä ja vastauksia niihin
KYSYMYS: Miksi valiokunnan jäsenet olivat valtuutettuja tai varavaltuutettuja, eikö olisi pitänyt olla puolueettomia ihmisiä, jotka eivät tunne tapausta ja asianosaisia kuten esimerkiksi käräjäoikeuden lautamiehet?
VASTAUS: Pöytäkirjassa TPVK 3.3. §5: Kuntalain 35 §:n mukaan valiokunnan jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Tästä lähtökohdasta olisi ollut mahdotonta löytää lain kirjaimen täyttäviä henkilöitä, jotka eivät tunne Janne Lainetta ja/tai ole jollain tavoin kytköksissä häneen.
KYSYMYS: Oliko puheenjohtaja jäävi?
VASTAUS: Valiokunta käsitteli puheenjohtajaan liittyvää jääviysväitettä 19.3. §2 ja oli asiasta YKSIMIELINEN.
KYSYMYS: Miksi valiokunnan jäsenet ovat hiljaa?
VASTAUS: Minä myös. Olemme sopineet, että valiokunta tekee työnsä ja piste. Minä kunnioitan sitä mitä olen sopinut ja pyrin pitämään siitä kiinni. Tässä tekstissäni rajaan kaikki kommentit asiasta 11.4. kokoontuvan valtuuston esityslistalta julkistettuun materiaaliin. Yksi valiokunnan jäsenistä on sortunut kuitenkin tekemään asialla vaalikampanjaansa, mielenkiinnolla näen, millaiseen menestykseen se hänet nostaa.
Olemme yksimielisesti (valiokunnan kaikki jäsenet) kirjanneet asiat yhteenvetoon, joka toimii samalla viestinä julkisuuteen.
KYSYMYS: Miksi valiokunta keskittyi ongelmiin? Miksi Janne Laineen näkemyksiä tai hyviä puolia ei tuotu esiin?
VASTAUS: Edellä mainittu valiokunnan valtuustolta saama tehtäväksianto ohjaa työtä. Tehtävänä ei ollut selvittää, olisiko 35 valtuutettua väärässä ja tällaista valiokuntaa ei tarvita. Ymmärtääkseni valiokunnan jäsenet yhtä lukuun ottamatta olivat allekirjoittaneet 14.2. kaupungin kirjaamoon toimitetun aloitteen. Tämä yksi kuitenkin valiokunnassa kannatti lukuisia valiokunnan päätöksiä mukaan lukien kuultavat ja kuultavista laaditun yhteenvedon ja vasta loppuvaiheessa hän päätyi vetämään mattoa valiokunnan (ja samalla myös itsensä) alta.
Kaupunginjohtajalla on mittavia ansioita, ne tulivat esiin myös prosessin aikana. Hänelle oli varattu aika kuulemiseen ja lisäksi hän toimitti paljon kirjallista materiaalia, joka on liitetty valtuuston aineistoon.
KYSYMYS: Kuka valitsi kuultavat?
VASTAUS: Valiokunta valitsi kuultavat yksimielisesti. Kuulemisten aikana tehtiin joitain muutoksia.
KYSYMYS: Miksi kuultavat eivät kerro kokemuksistaan julkisuuteen?
VASTAUS: TPVK 4.4. §3: Kuultavien (kaupunginjohtajan alaisuudessa työskentelevien henkilöiden) henkilöllisyyden suojelemiseksi tilapäinen valiokunta on päättänyt, että yhteenveto kirjataan niin, ettei siitä käy ilmi, kuka on sanonut mitäkin. Tämä on ollut lähtökohta kuultavien kuulemiselle, joka heille on ilmoitettu kuulemisen aluksi.
Valiokunta on arvioinut, että sillä, kenen kokemuksesta viime kädessä ei ole merkitystä, vaan merkitystä on annettava henkilöllisyyden sijaan sille kokonaisuudelle, joka asian selvittämisestä tulee esiin. Kuultavien yhdenmukainen ja kuulemisissa säännönmukaisesti toistuva kokemus on merkityksellisempää valiokunnan johtopäätösten muodostamiseksi kuin yksittäisen kuultavan henkilöllisyys ja nimi.
Valiokunta korostaa, että kuultaville on ennen heidän kuulemistaan ilmoitettu, että kaupunginjohtaja ei antaessaan vastinetta, saa tietää kuultavien henkilöllisyyttä.
Tämä on prosessissa ollut ratkaisevaa, jotta valiokunta ylipäätään on saanut kuultavia kuultavaksi.
KYSYMYS: Eteneekö asia raastupaan?
VASTAUS: Ymmärrykseni mukaan valiokunnan työ on ollut muodollisesti ja sisällöllisesti virheetöntä ja juridisen tarkastelun kestävää.
Kaupunginjohtaja Janne Laine on usein uhannut hänelle epämieluisia näkemyksiä raastuvalla. Näihin lukeutuu myös kaikki median hänestä julkaisemat ikävät artikkelit (Helsingin Sanomat, YLE, Seura…). Hän ei ole kuitenkaan missään vaiheessa vienyt näitä medioita oikeuteen. Oletan, että tässä kohdassa tapahtuu samoin.
Hurjista kaupungille lankeavista oikeudenkäyntikuista ovat puhuneet ihmiset, joilla ei ole juurikaan käsitystä juridiikasta (olen maallikko itsekin).
On vaikea nähdä, miten asia voisi menestyä tai edes edetä missään tuomioistuimessa.
Lisäys 8.4. Yksi oleellinen kysymys tuli esiin liittyen tapauksen juridiseen perustaan.
KYSYMYS: Lain edellyttämä perustelu ”asialliset ja painavat” perustelut puutuu.
VASTAUS: Vastaan asiaan perehtyneenä maallikkona. Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 35§ edellyttää ettei työnantaja saa irtisanoa viranhaltijaa ilman asiallista ja painavaa syytä.
Tilapäinen valiokunta on kuitenkin asetettu kuntalain 43§ mukaan, koska kj on menettänyt valtuuston luottamuksen. Tällöin kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu. Näiden perusteiden ei tarvitse olla ”asialliset ja/tai painavat”, vaan nyt laadittu yhteenveto kuulemisista riittää.
Mielenkiintoinen on myös KHO:n käsittely (6185/2019) Akaan kunnanjohtajan irtisanomisesta luottamuspulan seurauksena (Kiitos Minna Tikkiselle vinkkaamisesta).
Luottamuspulan syyt on voitava objektiivisesti osoittaa sellaisiksi, että irtisanomista voidaan pitää oikeutettuna.
Kuntalain luottamuspula irtisanomisen edellytyksenä ei ole se, että kaupunginjohtajalle on annettu aiemmin kirjallinen huomautus tai varoitus.
Kun otetaan huomioon, mitä luottamuksen menettämisestä on kokonaisuutena arvioiden esitetty, kuntalain mukaiset perusteet irtisanomiselle ovat olleet olemassa, vaikka osa luottamuspulan perusteista on jäänyt selvittämättä.
Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä harkintavaltansa rajoissa, eikä valtuuston päätös ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastainen.
Lisäys 9.4.
KYSYMYS: Tapausta on verrattu Kittilän kunnanjohtajan irtisanomiseen, jossa KHO katsoi, ettei irtisanominen ollut lain mukainen. Onko kyse vastaavasta tapauksesta?
VASTAUS: Suomen kuvalehden artikkelin mukaan Kittilässä kuuleminen oli laiminlyöty täysin, kuulemisista ei ollut myöskään laadittu muistioita tai yhteenvetoa, joten suoraan siihen vertaaminen tuntuu täysin perusteettomalta. Voi toki olla, että tämä valiokuntamme kuulemisten riittävyys ja muistioiden tarkkuus tulee vielä testatuksi oikeudessa, mutta kovin huolissani en olisi.
(Edellä mainittu Akaan kj:n irtisanomistapauksen KHO käsittely (6185/2019) soveltuu tähän Savonlinnan nykyiseen tapaukseen paremmin.)
Tämä ja muita päätöksiä on käyty läpi Aleksi Heikkilän Pro Gradu työssä ”TOIMITUSJOHTAJAN JA KUNNANJOHTAJAN OIKEUSASEMA Työoikeudellinen ja orgaaniteoreettinen vertailu” (2018) erityisesti sivulta 63 alkaen (Oikeustapauksia irtisanomisesta).
Gradussa on mm. kerrattu oleellisin osin Kittilä-päätöksen keskeistä sisältöä:
Edelleen hallinto-oikeus huomautti, että valtuuston päättäessä kunnanjohtajan irtisanomisesta valtuuston asiana on lähtökohtaisesti arvioida, kuten valtuustossa käsiteltävien asioiden osalta yleensäkin, pitääkö se suoritettua valmistelua riittävänä ja asianmukaisena. Kuitenkin kun otetaan huomioon kunnan asema työnantajana sekä se, että virkasuhteen päättäminen irtisanomisella on kunnanjohtajan oikeusasemaan voimakkaasti puuttuva toimi, on asian totuudenmukaiseen selvittämiseen ja päätöksenteon tasapuolisuuden turvaamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. (KHO 2529/2016.)
Hallinto-oikeuden mukaan kunnanjohtajan oikeusturvan takaaminen edellyttää, että asian selvittämiseksi tehdyistä kuulemisista laaditaan muistiot, joissa selostetaan kuulemisen sisältö ja ilmoitetaan kuultavan henkilön nimi. Lisäksi kunnanjohtajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi kuulemisista laadituista muistioista. Asiassa on selvästi arvioitavissa, että kunnanjohtajan irtisanominen on keskeisesti perustunut eri henkilöiden kuulemisiin ja asiaa valmistelleen, valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan näiden kuulemisten perusteella tekemiin johtopäätöksiin luottamuksen menettämiseen johtaneista seikoista. (KHO 2529/2016.)
Lisäys 10.4. Vielä joudun näköjään päivittämään tätä, sillä Perussuomalaisten suunnasta on tullut yhä paksumpia väitteitä.
KYSYMYS: Perussuomalaisten valtuutettu Kirsi Visunen levittää tietoa, että Kittilässä valtuutetut joutuivat maksamaan kunnanjohtajalle jokainen henkilökohtaisesti 6000 euroa ja Savonlinnassa summa olisi jopa kaksinkertainen.
VASTAUS: Tämä ei pidä paikkaansa. Koitin soittaa Kirsille ja kysyä, mistä hän on saanut kyseisen tiedon päähänsä, mutta en tavoittanut puhelimitse.
Kittilässä kiistaa käytiin sekä siitä, kenelle oikeudenkäyntikulut kuuluvat että siitä, kenelle erokorvaus kuuluu maksettavaksi. Osa valtuutetuista, jotka eivät olleet prosessissa syytettynä rikoksesta, vaativat kuluja ainakin jossain määrin rikokseen syyllistyneille valtuutetuille. Kukaan ei kuitenkaan joutunut henkilökohtaiseen korvausvastuuseen vaan kulut kantoi kunta.
Kittilän tapaus ei siis edelleenkään ole vertailukelpoinen Savonlinnan nykyiseen. Piste.
Luonnonsuojelua on pidetään joissain piireissä luksuksena (kuten myös kulttuuri nimettiin luksukseksi). Kun kerroin erään hallituspuolueen edustajalle luonnonsuojelijoiden tavoitteista, vastasi hän lyhyesti, että meillä ei ole varaa.
Luonnonsuojelu ei ole kuitenkaan mitään altruistista hyväntekeväisyyttä, vaan ihmisen hyvinkin itsekästä toimintaa. Suojelemalla luontoa suojelemme itseämme. On hyvä muistaa, että ruoantuotanto, puhdas vesi ja jopa happi ovat luonnon tuotteita, joita ilman emme tule toimeen. Sitra tutki luonnon merkityksen kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.
Etelä-Savo on hyvä alue aloittaa, olen aiemmin ehdottanut, että Etelä-Savo liittyy YK:n Biodiversitetti alueeksi. Luonto ja ihminen luovat myös hyvän pohjan luonnon terveyshyötyjen valjastamiseksi ihmisen terveyden hyväksi. Etelä-Savossa kun on sekä sairauksia hoidettavana, että paljon mahdollisuuksia luonnon suhteen.
PS. Uusi maakuntajohtajamme Heini Utunen aamun Itä-Savossa uskoi matkailun mahdollisuuksiin Etelä-Savossa. Tämäkin sopii hyvin biodiversitetti alueelle. Kunhan kaikki toteutetaan kestävästi maapallon terveys muistaen.
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan aiheesta vaalikahvittelutilaisuuteeni 5.4. klo 16.30 Puistokatu 3:ssa kahvila Saimaan Makussa. Tässä myös linkki huomiseen vaalikahvitteluuni, jossa aiheena on Luonto ja järjestöt hyvinvoinnin tuottajina.
